Lapin vihreät

Blogi

Piirihallituksen jäsenten ja muiden lappilaisten vihreiden yhteinen blogi Lapin politiikasta.

Matti Korteniemi: Työelämään laatua

Blogi – 2. syyskuuta 2010

Valtion velkaa ei voida loputtomasti kasvattaa ja velan maksajiksi ei voida velvoittaa pelkästään tulevia pieneneviä ikäluokkia. Siispä työssäkäyntiaikaa on pidennettävä, mutta miten. Asiaa on pohdittu kabineteissa, hiihtoladuilla ja vaellusreissuilla. Luulenpa kuitenkin, että asia jää tulevien eduskuntavaalien hallitusratkaisuneuvotteluihin, kuten nykyään monet muutkin tärkeät asiat (kuten ydinvoima edellisissä hallitusneuvotteluissa). Jokainen eduskuntavaaliehdokas joutunee myös miettimään omaa suhtautumistaan asiaan.

Tulee harkittavaksi pidennetäänkö työssäoloaikaa alusta, lopusta vai keskeltä. Työssäoloajan pidentäminen edellyttää työviihtyvyyden, – rasittavuuden, – ilmapiirin, – sopimusten muutosta ja siten myös vahvaa työmarkkinajärjestöjen läsnäoloa. Tulisiko meilläkin työntekijälle mahdolliseksi jäädä henkilökohtaiselle osalomalle tarvittaessa, esim. tehdä työtä 30% teholla, kun lapset ovat kotona? Joustavuuden on joka tapauksessa lisäännyttävä, jotta itse kukin jaksaa edes nykyisessä työelämässä eläkeikään asti. Ammattiyhdistysten joustavuus ei tunnetusti ole ollut kovin suurta, että saapipa nähdä. Mitä ajattelee yritysten johtoporras, kun se näkee systeemin globaalissa yritysympäristössä?

Minusta tuntuu siltä, että Suomessa uskotaan liikaa rahan voimaan ja tehostamiseen. Uskotaan, että rahalla saadaan ihmiset pysymään töissä tehokkaampana ja pidempään nuorena ja vanhana. Rahalla ei kuitenkaan saada lisää terveyttä tai voimia, jos työelämä vie kaikki mehut. Lisäksi tutkitusti nykypalkoilla ihminen ei tule enää onnellisemmaksi liksaa lisäämällä. Kouluissakin oli peruskoulun alkutaipaleella 70- ja 80-luvulla paljon leppoisampaa. Ryhmät olivat pieniä ja sijaisen sai tarvittaessa. Nyt työkaverit huolehtivat ylimääräiset työt omien töiden lomassa. Hoitopuolella valitellaan työmäärän suuruutta. Säädetään koko ajan kerrointa, montako potilasta tulee olla hoitajaa kohti.

Ainoa konsti on parantaa työelämän laatua, että jaksetaan siellä olla ja jatkaa ja velat hoitaa. Asia kuuluu lähinnä ammattiyhdistysten ja työnantajien intressiin. Eiku töihin niissäkin piireissä.

Matti Korteniemi
Eduskuntavaaliehdokas 2011

Ei kommentteja »

Doris Tuohimaa: Vanhusten yhteisöllisestä asumisesta

Blogi – 2. syyskuuta 2010

Elämme tilanteessa, jossa vanhat ihmiset pelkäävät menevänsä niin huonoon kuntoon, että joutuvat asumaan laitokseen. Laitosasumista pidetään vihoviimeisenä vaihtoehtona ja huonona sellaisena, laitokseen ei kukaan halua joutua, sillä niissä passivoituu ja menee huonompaan kuntoon vielä nopeammin kuin kotona asuessa. Tosiasia kuitenkin on, että ihminen vanhenee vääjäämättä, eikä yksin kotona pärjää, jos on vajaakuntoinen. Miten voisimme siis auttaa vanhoja ihmisiä pärjäämään kotona pidempään?

Mielestäni osaan ongelmaan ratkaisuksi kävisi ns. kommuuniasuminen, jossa useita vanhoja ihmisiä asuu saman katon alla. Jokaisella olisi yhteisössä oma huoneensa, olohuone ja keittiö olisivat yhteiset ja pesu- ja saniteettitiloja olisi hieman enemmän kuin tavanomaisessa talossa. Talo olisi remontoitu esteettömäksi ja suunniteltu senioriasumiseen. Yhteisöasunnossa vierailisi päivittäin kotihoito ja asukkaiden kunnosta riippuen heille toimitettaisiin päivittäin valmis ruoka tai jos he olisivat hyväkuntoisia, he valmistaisivat yhdessä ruoan omalle yhteisölleen. Palveluita räätälöitäisiin jokaisen yksilöillisten tarpeiden mukaan.

Yhteisöllinen asuminen tarjoaisi ihmisille oman kodin, jossa heillä olisi demokraattinen määräysvalta, yhteisistä tiloista päätettäisiin ja huolehdittaisiin kunnon mukaan yhdessä, mutta oma huone olisi yksityinen tila. Yhteisö tarjoaisi heille seuraa ja virikkeitä, sillä yhdessä on mukavampi harrastaa ja toimia kuin yksin. Heidän olisi myös turvallista asua kommuunissa, jossa toiset voisivat kutsua apua, jos itse ei pysty, tai toiset voisivat myös auttaa, mikäli ongelma on pienempi.

Kokemus oman elämän hallitsemisesta vahvistuu, mikäli selvästi pystyy vaikuttamaan ympäristöönsä ja tekemisiinsä. Omaa elämäänsä hallinnoiva ihminen on vahva ja onnellinen ja pysyy toimintakuntoisena pidempään. Uskon myös, että tämänkaltaisella asumisella pystytään helpottamaan hoitohenkilökunnan paineita, sillä henkilökuntaa tarvitaan vähemmän kuin tavallisessa hoitokodissa ja yhteisöasumisella voi olla myös laitoshoitoon joutumista hidastava vaikutus, jolloin laitoksiin ei olisi niin suuri tunku. Tämä vähentäisi taakkaa laitosten hoitajien harteilta ja vapauttaisi heidän resurssejaan hoitaa paremmin jo laitoksissa olevia vanhuksia.

Toki huonokuntoisimmat täytyy jatkossakin hoitaa laitoksissa, sillä ei toisia vanhuksia voida velvoittaa hoitamaan toisiaan, saatika olettaa että he pystyisivät siihen. Jatkossakin tulee olemaan oma osansa myös omaishoitajilla ja muilla erilaisilla hoitomuodoilla. Yhteisöllinen asuminen voi kuitenkin olla yksi positiivinen ratkaisumalli ongelmaan, joka meillä väistämättömästi on edessämme. Yksinäisten vanhusten määrä saadaan myös vähenemään, mikäli heidät saadaan haluamaan asua yhdessä, jokaiselle tämä ei varmastikaan sovi, mutta toisille tällainen asumismuoto soisi mahdollisuuden elää laitoshoidon ulkopuolella pidempään.

Doris Tuohimaa
eduskuntavaaliehdokas

Ei kommentteja »

Tuula Sykkö: Turvallusuusvaje Pandemrix-rokotteissa

Blogi – 26. elokuuta 2010

TURVALLISUUSVAJE PANDEMRIX-ROKOTTEISSA

Elokuussa koulujen alettua julkistettiin Pandemrix-rokotteiden ja narkolepsian välinen yhteys. Ainakin perusteltua epäilyä yhteydestä julkistettiin neurologien lausunnoissa. Narkolepsiaa tutkinut lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta toteaa, että tänä vuonna ilmenneet 14 tapausta on merkittävästi enemmän kuin normaalisti. Yleensä narkolepsiadiagnooseja tulee noin kolme vuosittain eri puolilta maata. Saarenpää-Heikkilän potilaat ovat koulu- ja esimurrosikäisiä ja hän toteaa, että valtaosa tänä vuonna narkolepsiadiagnoosin saaneista ei ole sairastanut sikainfluenssaa, mutta on rokotettu. (Turun Sanomat 19.8.2010)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL ) tiedotti 24.8.2010, että se suosittaa Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR)  ehdotuksen pohjalta Pandemrix-rokotusten keskeyttämistä. Keskeytyssuositus on voimassa, kunnes on selvitetty, mistä narkolepsia-tapausten lisääntyminen lapsilla ja nuorilla johtuu. Keskeyttäminen on varotoimenpide, kunnes asiaa on riittävästi selvitetty.Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian mahdollista yhteyttä selvittää lastenneurologien ja THL:n asiantuntijoiden muodostama työryhmä.

THL:n mukaan narkolepsia-tapausten arvioitu lisääntyminen voi johtua eri syistä, sikainfluenssasta, rokotuksista, rokotusten ja infektioiden yhteisvaikutuksesta tai jostakin muusta tekijästä. Tiedetään, että infektiot aiheuttavat narkolepsiaa. THL:n haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu kuusi tapausta, joissa narkolepsia on ilmaantunut rokotuksen jälkeen ja nämä ilmoitukset on annettu viime ja tällä viikolla yhtä toukokuussa tullutta ilmoitusta lukuunottamatta. Tämän lisäksi THL on saanut muuta kautta tietoa noin yhdeksästä tapauksesta, joilta on myös rokotustiedot. Kaikkien narkolepsiaan sairastuneiden lasten oireet ovat alkaneet jo vuodenvaihteessa. Tähän mennessä maailmassa ainakin 90 miljoonaa ihmistä on saanut Pandemrix-rokotteen. Heistä lapsia on yli 4 miljoonaa. Euroopassa Pandemrix-rokotetta on annettu ainakin 30 miljoonalle ihmiselle. Euroopan lääkeviraston EMA:n mukaan elokuun alkuun mennessä ei merkittäviä turvallisuusongelmia ollut ilmennyt. Elokuussa Ruotsista raportoitiin kuusi narkolepsia-tapausta, joilla oli ajallinen yhteys pandemiarokotuksiin.

Kansalaisjärjestö Rokotusinfo ry:n puheenjohtaja Jyrki Kuoppala kertoo etteivät  rokotteet ole  syy hälyyn, vaan syynä saattaa olla esimerkiksi se, että jätetään jotain kertomatta tai sitten epäasiallisilla keinoilla yritetään painostaa ottamaan rokote. THL on jatkuvasti antanut ristiriitaisia ja vääriä tietoja, jotka eivät perustu siihen, mitä tietoa on tutkimusnäytön pohjalta eikä asiasta ei tiedoteta riittävästi. Kuoppala on sitä mieltä, että lääkeyhtiöiden ja THL:n suhdetta olisi syytä arvioida laajemmin. – Poliitikot voisivat ottaa asian käsittelyyn ja aiheesta pitäisi käydä avointa keskustelua.

Mutta THL tiedottaa asiasta näin: “Tähän mennessä THL:n haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu kuusi tapausta, joissa narkolepsia on ilmaantunut rokotuksen jälkeen. Tämä vastaa vuosittaista narkolepsian normaalia ilmaantuvuutta”. THL:n tiedotus näyttää osoittavan varsin tietoista harhaanjohtamista, mikäli lähdemme siitä, että kliinistä työtä tekevillä neurologoille on tieto narkolepsiatapauksista.

Pandemrix-rokotetta suositeltiin kaikille suomalaisille vuosi sitten ja pakollinen se on esim. terveydenhoitohenkilöstölle. Monenlaisia lieviä tai keskimääräistä tuntuvampia jälkioireita on raportoitu rokotuksesta, mutta todellinen häly käynnistyi viikko sitten. Lapin läänissä asiasta ei ole ollut juurikaan keskustelua mediassa ja sikainfluenssasairaustapauksia epäiltiin olevan paljon enemmän kuin diagnosoitiin.

Ei kommentteja »

Vihreät tapahtumat syksyllä

Blogi – 23. elokuuta 2010

SYKSYN TAPAHTUMAKALENTERI (tilanne 23.8.2010)

ELOKUU
*TO 26.8.2010 klo 17:30
Reija tapaa puoluetoimiston väkeä Asemanravintolassa ROVANIEMELLÄ
SYYSKUU
*TI 7.9.2010 ilta
Hallituksen kokous ROVANIEMELLÄ
Yhdistyksen kokous ROVANIEMELLÄ
nimetään eduskuntavaaliehdokkaita
*PE 10.9.2010
Satu Hassi ROVANIEMELLÄ
EU arjessa -tapahtuma teemana on Leipää luonnosta.
Paneelikeskustelu, jonka aiheena on luonto ja Lapin elinkeinot  klo 12-13.30
Yleisötapahtuma Lordi-aukiolla klo 14-17, paikallla vihreitä eduskuntavaaliehdokkaita.
*SU 12.9 2010 klo 13-16
Ydinvoimasta ja uusiutuvista SIMOSSA (Maksniemen koulu)
Paikalla kansanedustaja Erkki Pulliainen ja Hanna Halmeenpää
*TI 14.9.2010
Poliittiset nuorisojärjestöt esittäytyvät ROVANIEMELLÄ
Lyseon puiston lukiolla klo 11:30 (lukio evakossa Maakuntakadulla)
*KE 15.9.2010
Seurakuntavaalien lista pitää jättää
LOKAKUU
*MA 4.10.2010
Jyrki Kasvi ROVANIEMI+OULU kierroksella
*TO 7.10.2010
Poliitiset nuorisojärjestöt ROVANIEMELLÄ Ounasvaaran lukiolla klo 11-13.
MARRASKUU
*KE 24.11.2010
Syyskokous KEMISSÄ
(myös Lapin vihreiden naisten syyskokous)
Paikalle kutsuttu kansanedustaja Heli Järvinen
* Syksyllä mm. Panu Laturi Rovaniemellä eduskuntavaalikoulutusasioissa tarkat päivämäärät selviävät myöhemmin
* Syksyllä perustetaan Sodankylään uusi vihreä yhdistys, aika ja esiintyjä neuvottelut kesken

Ei kommentteja »

Ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat julki

BlogiUutiset ja tiedotteet – 28. kesäkuuta 2010

LAPIN VIHREÄT JULKISTI ENSIMMÄISIÄ EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAITAAN

Lapin vihreät on julkistanut osan eduskuntavaaliehdokkaistaan. Ehdokkaita ovat Matti Korteniemi (s.1955) Torniosta, Mirja Remes (s.1957) Kemijärveltä, Tuula Sykkö (s.1952) Kemistä, Doris Tuohimaa (s.1986) Kemistä ja Sari Ylipulli (s.1965) Rovaniemeltä.

Lisätiedot:

puheenjohtaja
Matti Korteniemi
Lapin vihreät ry
sähköposti: matti.korteniemi(a)vihreat.fi
puh. 0407274019

1 kommentti »

Mirja Remes ja Tuula Sykkö: Loppusijoitukselle ei ole olemassa riskitöntä vaihtoehtoa

Blogi – 24. kesäkuuta 2010

Loppusijoitukselle ei ole olemassa riskitöntä vaihtoehtoa

Suomen neljästä ydinreaktorista on kertynyt jo yli 1 754 000 kiloa ydinjätettä. Mihin ydinjätteet sijoitetaan? Niitä ei saa kuljettaa Suomen ulkopuolelle. Viiden ydinvoimalan ydinjätteet tarvitsevat tilaa ainakin 150 hehtaaria. Suunnitelma on haudata jäte 420 metrin syvyyteen, mutta eräiden laskelmien mukaan turvasyvyyden pitäisi olla vähintään 800 metriä, jotta jäte olisi ikiroudan ulottumattomissa tulevan jääkauden aikana. Tieteellä tai teknologialla ei ole mitään keinoa taata, että ydinjätteet pysyvät loppusijoitusvarastoissa. Yhdysvallatkin on epäonnistunut seitsemän kertaa ydinjätehaudan rakentamisessa.

Ydinjätehaudan pitäisi kestää 250 000 vuotta, jotta. käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus laskee alkuperäisen uraanimalmin tasolle. Vaarana on ydinjätteen säilömiseen suunniteltujen kuparikapseleiden rikkoutuminen, jolloin radioaktiivisesti säteilevä ydinjäte purkautuu pohjavesiin.

Mikään yritys tai valtio ei voi vastata siitä, että ydinjätteen varastoinnin olosuhteet ovat turvalliset myös pitkälle tulevaisuuteen.


Kiirehtiminen ja hosuminen eivät sovi ydinvoimalaan.
Olemassa olevien ydinjätteiden loppusijoittaminen syö varoja ainakin 1,8 miljardia euroa, joka kerätään veronmaksajilta, mm sähkön hinnassa. Ja sen jälkeen vastuun kantaa Suomen kansa kulujen ja valvonnan osalta, sillä Suomessa suuronnettomuuksissa ydinvoiman vastuuvakuuttaminen on käytännössä valtiolla.

Vasta tämän vuosikymmenen lopussa neljän ensimmäisen ydinreaktorin vanhimmat polttoainesauvat ovat tarpeeksi jäähtyneet loppusijoitusta varten, joten kokemusta ydinjätteen loppusijoittamisesta Suomessa ei tämänkään perusteella ole eikä myöskään ydinjätteen käsittelyteknologiaa.

Ydinenergialain 11 §:n mukaan ydinvoimalan periaatepäätöstä harkittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää ydinlaitoshankkeen tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta. Ydinvoimalarakentaminen on vastoin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa todetaan että ydinvoimaa ei rakenneta sähkön vientiä varten.

Ydinenergialaki kieltää ydinjätteiden tuonnin Suomeen. Ydinsähkön vienti johtaisi kuitenkin tosiasiallisesti samaan tilanteeseen kuin ydinjätteen tuonti: sähkö menisi muiden maiden käyttöön, mutta ydinjätteet ja ydinvoiman riskit jäisivät Suomen kannettavaksi. Sähkön myynti tuottavasti perustuu kiistanalaiseen Mankala-malliin, jossa voimayhtiön osakkaat saavat sähkön omakustannushintaan. Kun Mankala-yhtiö myy sähköä omakustannushintaan kunnalliselle liikelaitokselle, joka myy sähkön eteenpäin voitolla, voitto tuloutuu verottomasti. Suomen valtio menettää verotuloja myös silloin, kun omakustannushinnan ylittävä osuus sähkön hinnasta tuloutuu suoraan tai välillisesti ulkomailla. Asetelma vääristää kilpailua, sillä vastaavassa asemassa olevat muut yhtiöt joutuvat maksamaan myyntivoitostaan veroa. EU:n komissio on lähettänyt Suomen hallitukselle tiedustelun Mankalan laillisuudesta.

Ydinvoiman rakentaminen on paljon hitaampaa, kalliimpaa ja vaikeampaa kuin vuonna 2002 tehdyn päätöksen yhteydessä luvattiin. Olkiluoto 3:n rakentaminen on kolme vuotta myöhässä, kustannukset ovat kaksinkertaistuneet ja työllistämislupaukset petetty – ketjutettu halvimmille rakentajille Suomen rajojen ulkopuolelle. Mistä kiire saada kaksi uutta ydinvoimalaa Suomeen?


Äänestä ydinvoima historiaan

Innovaatiot uusiutuvan energian edistämisestä ja energiatehokkuudesta ovat 2000-lukua ja EU-sopimusten puitteissa Suomi on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvien osuutta 38 prosenttia loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.

Jos Suomessa tapahtuisi ydinonnettomuus, saataisiinko säteileviä kansalaisia hoitoon – minne ulkomaille? Olisiko terveys palautettavissa ja kuinka pitkän ajan luonto tarvitsee toipuakseen. Jo nyt ydinvoimalahankepaikkakunnilla ilmenee emotionaalis-sosiaalisia oireita, ja erityisesti ahdistuneisuutta. Haluavatko päättäjät toimia vastoin kuin enemmistö naisista ja nuorista, jotka vastustavat ydinvoiman lisärakentamista. Eikö kohtuus riittäisi kaikessa? Vaalirahoituksessa ryvettyneisiin ja lobbaajien pyöritettävissä oleviin päättäjiin ja mikä pahinta – suomalaiseen päätöksentekoon – ei ole enää luottamusta.

Miksi me suomalaiset emme voisi pitää kaunista, ja vielä toistaiseksi, verraten puhdasta maatamme paikkana, jossa mieli ja keho lepäävät. Miksi emme jättäisi lapsenlapsillemme puhdasta ja turvallista elinpiiriä? Mikään ei estä meitä luomaan kukoistusta maahamme luontoa kunnioittaen, maanläheisin keinoin, aiheuttamatta potentiaalista riskiä terveydelle ja luomakunnalle.

24.6.2010

Mirja Remes, psykiatrian erikoislääkäri

Tuula Sykkö, psykiatrinen sairaanhoitaja

Ei kommentteja »

Doris Tuohimaa: Eläinajokortti

Blogi – 22. kesäkuuta 2010

Tulevaisuudessa tulisi säätää laki, joka velvoittaisi ennen lemmikinhankintaa suorittamaan eläimen pitoon oikeuttavan eläinajokortin. Nykytilanteessa kuka tahansa voi marssia joko yksityisen kasvattajan tai eläinkaupan myyjän luo ja ostaa itselleen lemmikin, eikä kukaan kysele perään. Tarkemmin säännelty lemmikinhankinta parantaisi merkittävästi eläinten asemaa yhdessä muiden eläinten oikeuksia turvaavien lakien kanssa.

On surullista ja turhauttavaa seurata sivusta eläinten huonoa omistajuutta, vaikka se ei suoranaisia eläinrääkkäyksen piirteitä täyttäisikään. Toisaalta omasta mielestäni on eläinrääkkäystä omistaa koira, jota ei ulkoiluta riittävästi tai pitää kissaa liian ahtaassa asunnossa aina sisällä. On myös mielestäni tuomittavaa hankkia häkkieläin, esimerkiksi hamsteri, vain koska lapset sitä halusivat, mutteivat viitsi hoitaa. Aikuinen sitten velvollisuudentunnossaan ruokkii lemmikin ja siivoaa sen häkin, mutta kukaan ei kiinnitä lemmikkiin huomiota tai osoita sille hellyyttä. Lemmikin hankinta, oli kyseessä kuinka pieni eläin hyvänsä, on suuri askel, jota ei tule ottaa harkitsematta.

Olen viime aikoina nähnyt usein kaupungilla perheenäitejä isojen koirien kanssa, äiti työntää lastenvaunuja ja koira lönköttelee vierellä. En tietenkään voi tietää, miten asiat ovat tämän tilanteen ulkopuolella, mutta mikäli koiraa ei kukaan muulla tavalla juoksuta, ei noin isoa koiraa tulisi edes kotiin ottaa. Koira on mainio keino innostaa itseään liikkumaan lisää, mutta ainut keino urheiluinnon herättäjäksi se ei voi olla, tulee aina ottaa huomioon koiraa ottaessa, että se pitää jaksaa viedä joka päivä vähintään kolme kertaa ulos ja ainakin yksi ulkoilutuskerroista pitää olla pitkä lenkki, joka sisältää myös juoksua. Mitä isompi koira, sitä pitempi lenkki. Ja ulkoilla täytyy satoi tai paistoi.

Koiraa tai muutakaan lemmikkiä ei myöskään saa jättää kotiin yksikseen (tai edes toisen eläinkaverin kanssa) kovin moneksi tunniksi. Mielestäni jo normaali työpäivä, 8 tuntia, on liian pitkä aika lemmikin olla yksin. Jos asut yksin ja käyt töissä, täytyisi sinun joko viedä lemmikkisi hoitoon päiväksi tai pyytää jotakuta sukulaista tai ystävää käymään katsomassa lemmikkiä esim. 4 tuntia töihin lähtösi jälkeen. Mikäli lemmikki asuu perheessä, kaikilla on vastuu huolehtia siitä ja yhdessä on sovittava, kuka viettää milloinkin aikaa lemmikin kanssa ettei se joutuisi olemaan yksin. Työssäkäyvän pariskunnan tulee sovittaa menonsa siten, että lemmikki ei joudu olemaan liian kauan yksin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ei lemmikkiä tule hankkia. Lemmikki ei ole mikään ihmisen lelu, jonka kanssa vietetään aikaa silloin kun se sattuu itselle sopimaan.

Lemmikkiä tulee myös osata ruokkia riittävästi, muttei liikaa. Jokaisen lemmikin ruokavalio tulee kostaa sille sopivista raaka-aineista terveellisesti, kaikki ravintoainetarpeet täyttäen. Tavallinen, asioihin perehtymätön ihminen ei osaa koiraa ruokkia pelkällä kotiruoalla riittävän monipuolisesti, eikä lihavan kissan dieetille laittamisessa ole muita ongelmia kuin omistajan asenteet. Jatkuvasti herkkuja jakelemalla teet karhunpalveluksen lemmikillesi, ylipaino aiheuttaa samanlaisia ongelmia eläimillä kuin meillä ihmisilläkin. On myös tärkeää tietää eläinten erityisominaisuuksista ruokintaa suunniteltaessa, tiesitkö esimerkiksi, että hamsterille tulee syöttää lihaa? On tärkeää perehtyä lemmikkioppaisiin, vaikka kuvittelisikin tietävänsä riittävästi eläimen ruokinnasta.

Jokaiselle eläimelle tulee tarjota riittävästi elintilaa, asui se sitten kotona vapaana, häkissä tai akvaariossa. Tilasuosituksetkin ovat usein alimitoitettuja, usein suuremmasta elintilasta on enemmän hyötyä kuin haittaa (täytyy kuitenkin tutustua lajioppaisiin, sillä esim. gerbiilien laumahenki kärsii liian suuresta elintilasta). Liian ahtaat tilat aiheuttavat lemmikissä häiriökäyttäytymistä ja jopa mielenterveysongelmia. Lemmikin kotona tulee olla myös riittävästi juuri oman lemmikin tarpeisiin sopivia virikkeitä, nämä mahdollistavat onnellisen elämän myös omistajan poissaollessa. Erilaiset piilotetut herkut ja muut mielenkiintoiset esineet tarjoavat puuhaa ja mielekkyyttä lemmikin elämään, touhukkaan eläimen puuhia on myös omistajan mukava seurata.

Lemmikki, erityisesti koira tai kissa, tulee myös kouluttaa jo varhaisessa vaiheessa. Tottelevainen eläin sopeutuu paremmin laumaan, jonka sen omistajaperhe muodostaa, eikä sen myöhemminkään tarvitse kapinoida. Hyvin koulutettu lemmikki on myös onnellinen, kun sen elämässä on selkeät rajat ja säännöt. Tottelevainen lemmikki on omistajan ylpeys ja ilo. Jos et osaa itse kouluttaa lemmikkiäsi, ota yhteyttä alan ammattilaisiin.

Lemmikkiajokortin suorittaminen vähentäisi tietämättömyydestä johtuvia väärinkäytöksiä ja myös lisäisi omistajien varmuutta oman lemmikkinsä hoidossa. Lemmikin ei tulisikaan olla jokaisen halukkaan oikeus vaan ensin tulisi osoittaa kykynsä ja mahdollisuutensa huolehtia eläimestä sen vaatimalla tavalla. Lemmikistä on valtavan paljon iloa omistajalleen, se on monelle paras ystävä. Varmasti jokainen rakastava lemmikinomistaja mielellään osoittaisi muillekin virallisesti osaavansa huolehtia tärkeästä ystävästään suorittamalla eläinajokortin.

1 kommentti »

Pekka Oinonen jne.: Kalastajat vastustavat Simon ydinvoimahanketta

Blogi – 14. kesäkuuta 2010

Tornio 3.6.2010

Asia: Kalastajat vastustavat Simon ydinvoimahanketta

Jakelu: Talous- ja ympäristövaliokunta ja eduskuntaryhmät

”Kahta ei voi saada: Sekä luonnonlohi- ja taimen kantoja että ydinvoimalaa Perämerelle.”

Äärimmäisen uhanalainen meritaimen ja Simon ydinvoimalasuunnitelma

Suomessa ja Perämerellä uhanalaisin kalalaji on Torniojoen meritaimen, joka viettää suurimman osan nuoruus -ja aikuisvaiheestaan Perämerellä1. Helmikuussa 2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) nosti suomalaiset meritaimenkannat äärimmäisen uhanalaiseksi. Noin 50:stä alkuperäisestä meritaimenkannasta on jäljellä vain seitsemän (7) luonnonmukaisesti lisääntyvää kantaa, yhdet tärkeimmistä Perämereen laskevissa joissa! Meritaimenistukkaiden henkiinjääminen on erittäin huonolla tolalla, eli istutuksin ja kalanviljelytoimenpitein ei tervettä populaatiota voida pelastaa, korvata eikä kompensoida. Koska lohikalojen viljelykannat ovat erittäin huonosti menestyviä Perämeren, ja koko Itämeren alueella, on erilaisten luonnossa lisääntyvien lajien ja kantojen sisältämä geeniperimä elintärkeä ekosysteemin kannalta. Näistä tärkein on lukumääränsä ja monimuotoisuutensa puolesta Tornionjoen vesistön meritaimen. Meritaimensmoltteja vaeltaa vuosittain mereen arviolta 10 000 yksilöä, mikä on vain 1% !!! mereen vaeltavien lohismolttien määrästä. Meritaimenen nuorten yksilöiden ja niiden ravinnoksi käyttämien pienpoikasten; piikkikalat, muikku, ahven,siika, jne. ja muiden eliölajien; eläinplankton,katkat, simpukat ja kotilot tuhoutuminen on ravintoeliöstön ja koko alueen ekosysteemin kannalta potentiaalinen katastrofi. Karsikkoniemen, alueelle suunniteltu uraanivoimala on uhka myös monille muille Perämeren kalalajille ja Torniojoen luonnonlohikannoille, lisäksi se tulee pilaamaan ja saastuttamaan vielä puhtaan Perämeren. Siksi kalastajat vastustavat Perämerelle suunniteltuja ydinvoimahankkeita.

Perustelut

Simon ja Kemin Karsikkoniemeen suunnitteilla olevan Fennovoiman ydinvoimalan lämpösaastekuormaa ei ole esitetty julkisuudessa riittävästi ympäristöön vaikuttavana tekijänä Kuitenkin jo Perämeren kaltaisella karulla, herkällä rannikkovesialueella, jo v. 2002 käynnistyneessä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa tutkittiin kaikki Suomen rannikkovedet pohjan- ja Suomenlahdella sekä Perämerellä. Tässä vuonna 2006 valmistuneessa tutkimusraportissa Perämeren pohjukka on todettu erittäin rehevöitymisherkäksi alueeksi. Ja useiden tutkimuksien ydinvoiman lämpöjätevedet siis voimistavat rehevöitymistä kesäkuukausien aikana, tuhoavat vesielimistöjä ja kalakantoja.2 Ympäristöministeriön selvityksessä todettiin myös että Perämeren nitraattipitoisuudet ovat selvästi korkeammat kuin Suomenlahdella (Loviisa) ja Selkämerellä (Olkiluoto) ja fosfaattipitoisuudet samaa tasoa Selkämeren kanssa, joka on kuitenkin Perämerta selkeästi syvempi merialue. Selkämerellä ja Suomenlahdella on todettu voimakasta rehevöitymistä ydinvoimaloiden lämpöjätevesien alueella3.

Ydinvoimalan läpi ns. kerran läpi kierrolla kulkeva meriveden käyttömäärä on Fennovoiman konsultilla tekemän YVA selvityksen 50-90m³ sekunnissa (eri reaktorityypeillä jopa suurempi), joka on kaksi tai kolminkertainen Simojoen keskivirtaamaan verrattuna (n. 36 m3 s.). Prosessin läpi kulkiessaan merivesi nopeasti lämpenee VTT:n tutkimuksien 10-14 C astetta lähtölämpötilaan verrattuna, siten ulostuleva merivesi on kesäaikaan jopa 24-35 C asteista. Kylmän veden kaloille; mm. meritaimenelle, lohelle, siialle ja maivalle +23 C veden lämpötila on haitallinen, jopa kuolemaksi, koska ne eivät enää saa happea. Täten kesäaikaan, kylmän veden kalat, jalokalat, joutuvat siirtymään muualle, mikä on erityinen ongelma Karsikkoniemen ja Perämeren merialueella, joka on pääsääntöisesti matala pohjukka, jossa vaelluskalat perinteisesti vaeltavat rantoja myöten, myös Karsikkoniemessä4. Nyt tälle syönnös- (smoltit) ja kutuvaelluksen keskeiselle rantareitille on suunnitteilla jättimäinen meriveden lämmittäjä ja kuolleen veden tekijä. IAEA:n tutkimuksien mukaan ydinvoimalan läpi kulkeva merivesi tuhoutuu 95% eliöistä mm. planktonista ja saastuu radioaktiviisilla ja myrkyllisillä pienhiukkasilla radionuklideilla. Täten jatkuvalla syötöllä Perämerelle tuotettaisiin kuollutta ja saastunutta merivettä, joka STUK:in Iluksen (2009) mukaan on mm. Loviisan alueella aiheuttanut pohjaekosysteemin tuhon ja kuoleman. Tämä vaikuttaa myös merialueen kalakantoihin ja eri kalalajien selviytymiseen ja uhanalaisten vaelluskalojen syönnösolosuhteisiin mm. uhanalaisen Torniojoen meritaimen osalta.

Ydinvoimalan suuri jäähdytysveden tarve( 4,3 M-7,8 M m³/vrk ) vedenottoon tuhoaa vuosittain miljoonia kalanpoikasia ja muuta ravintoeliöstöä, ja mm. New Yorkin osavaltion ympäristöviranomainen on huhtikuussa 2010 evännyt sikäläisen Indian Pointin ydinvoimalan 20 vuoden jatkoluvan, koska ko. Energiayhtiön voimalayksiköiden vedenotto ja -käyttö ei viranomaisen mukaan voi turvata ekosysteemin kala- ja eliölajeja uusista suodatusmenetelmistä huolimatta. Mm. uhanalainen lyhytnokkasampi on kärsinyt suuresti. IAEA:n jo 1974 valmistuneessa kokoelma tutkimusraportissa todettiin, että jos ”ydinvoiman renessanssi” aiotaan toteuttaa suunnitellusti tulee se pohjautua suljettuun vesikiertoon5. Tätä ei ole toteutettu, koska se tulisi energayhtiöiden näkökulmasta liian kalliiksi. IAEA:n useissa raporteissa todetaan, kuinka eri kalakannat ja kylmän meriveden vaelluskannat ovat kärsineet ydinvoimaloiden imuputkista ja lämpösaasteista. Erityisen ongelmallisia nämä ovat olleet kylmän veden jalokalakannoille. Tutkimustietoa siis on, ettei ydinvoimalat sovellu vaelluskalajokien suihin, kuten Simon Karsikkoniemeen tai Pyhäjoen Hanhikivelle, jonka vierttä myös Perämeren luonnonlohijokien vaelluskalat kulkevat.
Perämeren pohjassa on liettymisen seurauksena paksuja ravinne- ja raskasmetallikertymiä, jotka lähtevät liikkeelle ydinvoimalan jäähdytyskierron suuren vesimäärän johdosta (4,3 M – 7,8 M m³/vrk). Ydinvoimalan käyttämän lämpimän lauhdeveden sisältämä typpikuorma on ympäristövaikutuksiltaan jätetty vaille huomiota. Mm. Ympäristökeskuksen raporteissa on todettu, että vaikka metsistä, maataloudesta ja asutuksesta peräisin oleva fosforikuorma on melkoinen, rehevöitymistä rajoittaa veden alhainen suhteellinen typpipitoisuus. Lämpöjätevedet ympärivuotisesti muuttavat lämpöenergia- ja typpiravinnepäästöillään vesiekosysteemin tilaa matalissa rannikkovesissä. Tulo- ja poistovesiputkista aiheutuvat uudenlaiset vedenvirtaukset saavat pohjan lietteet ja siten myös kerrostuneet ravinteet ja myös sedimentteihin varastoituneet myrkylliset aineet liikkeelle. Tilanne on hiukan sama kuin Vuosaaren satamahankkeessa, vain sillä erolla, että riskit eliöstölle ovat huomattavasti suuremmat. Ydinvoimalarakentaminen ja sen käyttöönotto tulee erittäin todennäköisesti muuttamaan RKTL:n uhanalaiseksi määritellyt Torniojoen meritaimenen eri elinvaiheille tärkeiden Perämeren matalien rannikkovesibiotooppien tilaa. Lämpimän veden vaikutusta ravintoeläimistöön ei ole arvioitu, ei myöskään kerrannaisvaikutuksia, jotka tulevat esiin vuosien ja vuosikymmenten kuluttua mm. kilpailevan lajiston lisääntyessä ja vedenlaadun muuttuessa. Edessä olevan ilmaston lämpenemisen ja ydinvoimatuotannon suuren hukkalämmön, lämpöjätevesien, yhteisvaikutusta ei ole arvioitu.
Yhteenvetona toteamme, että haavoittuvaiselle Perämerelle, Suomen viimeisten meritaimen- ja luonnonlohijokien äärelle ei yksinkertaisesti sovellu ydinvoimala ja siksi vastustamme hankkeita vaelluskalakantojen edun nimissä.

Kunnioittavasti,

Tornion-Muonionjokiseuran hallituksen jäsenet

Pekka Oinonen                       Seppo Frantti

iktyonomi                               puh.joht.,Tornion Kalamiehet RY

Ei kommentteja »

Tuula Sykkö: Kansanedustajan päätös vaikuttaa 100 000 vuotta!

Blogi – 14. kesäkuuta 2010

Ydinvoima kuuluu historiaan.
Enemmistö kansasta haluaa uusiutuvaa energiaa Suomeen.
Kansanedustajat vastuussa ydinvoimaloista ja niiden riskeistä 100 000 vuoden päähän.

Jos Simon ydinvoimalahanke toteutuu, viiden kilometrin suojavyöhykkeellä asuu vakinaisesti noin 3200 kemiläistä, ja siksi pitäisi puhua ennemmin Kemin kuin Simon ydinvoimalasta. Kuten tunnettua ydinvoimalahanketta ajaa Fennovoima, jonka suurin yksittäinen osakas on E.ON. Saksalainen energiajättiyhtiö E.ON investoisi mielellään Pohjois-Suomessa tuotettavaan ydinenergiaan, koska se ei ole sallittua Saksassa.

Itämeri on maailman radioaktiivisin meri, sen sedimenteistä on löydetty 50-kertainen määrä Cesium 137 isotooppia verrattuna Irlannin mereen esim. Sellafieldin ydinvoimalan edustalla. Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutusten selittämisessä ja arvioinnissa on saatu aikaan läpimurto, totesi professori Chris Bowlby esitellessään ECRR2010-raporttia Helsingin Sosiaalifoorumissa huhtikuun lopussa. Altistuminen syöpätauteihin on todettu nousseen merkittävästi sillä väestönosalla, joka asui kilometrin päässä rannikosta. Itämeren radioaktiivisuuden ovat aiheuttaneet ydinkokeet, Tshernobylin onnettomuus ja Itämeren rannikon ydinvoimaloiden jatkuvat päästöt.

Sopiiko ydinvoimala Karsikon kalasatamaan eli Kemin ja Simon kuntien rajalle?

Lähistöllä on luonnonsuojelukohteita. Karsikon kalasataman edustalla meriveden syvyys 1-5 metriä. Ydinvoimalaan imetään merivettä juoksutettavaksi melkoisella vauhdilla eli 90 kuutiota sekunnissa, mikä merkitsee merkitsee meriveden lämpenemistä ja sen myötä peruuttamattomia kalakantojen menetyksiä Simo-,Kemi-, Tornionjoen lisäksi Kalixjoelle. STUK:n tutkimuksenkin mukaan lauhdeveden lämpövaikutukset rehevöittävät vesiä. Lämpövaikutus merkitsisi kesällä, jos voimalaan sisäänimetty merivesi on +20 asteista, ulos tulee vähintäänkin +28 asteista vettä, Ruotsin Itämeren rannikolla Oskarshamnissa merivesi on noin +35-asteista kesäisin.

Toisin kuin Simossa, jossa kunnanvaltuutetut kannattavat, Kemissä ei ole ehdotonta yksimielisyyttä ydinvoimalan tukemiseksi. Kemin kaupunginhallituksen päätös kesäkuussa 2009 oli kielteinen ja Kemin kaupunginvaltuustossa äänet menivät melkein tasan eli ydinvoimalan kannattajia 22 ja ydinvoimalaan kielteisesti suhtautuvia 2i kaupunginvaltuutettua – kaikista puolueista.

Kemissä esiteltiin kaupungin ydinvoimaosakaava viime tiistaina; Lapin maakunnan ydinvoimakaava sai lainvoiman maaliskuussa 2010. Lapin liitto pyrkii saamaan ydinvoimalan/Lappiin. Samoin Kemi-Tornio -alueen kehittämiskeskus, jonka hanketta Lapin liitto rahoitti 100 000 eurolla. Tuon hankkeen perusajatus on luoda ydinvoimalalle tarpeellisia tuki- yms palveluja jne. Tiistaina 8.6. klo 17 hanke järjestää keskustelutilaisuuden Kemin kulttuurikeskuksessa.

Rakentaminen vaatii korkeaa erikoisosaamista ja ratkaisematon on ydinpolttoaineen loppusijoitus, jota USAssakaan ei ole onnistuttu lukuisista yrityksistä huolimatta. Karkea tsoukki lienee ehdotus, että ydinvoimalakunta on ydinjätteen loppusijoituspaikka.

Vuonna 2001 Suomen säteilyturvakeskus ohjeisti ydinvoimalan sijoittamisen ehdoksi, ettei ydinvoimalan laitosalueelta viiden kilometrin suojavyöhykkeellä vakinaisesti asuvien määrä saa ylittää 200 henkilöä. Kuitenkin Kemissä ja Simossa viiden kilometrin suojavyöhykkeellä asuu 3200 henkilöä. Onko niin, että STUKin mukaan eteläsuomalaiset olisivat olleet 16-kertaisesti pohjoissuomalaisia arvokkaampia, vaikka maassa vallitsee yhdenvertaisuuslaki.

Toinen laki, jonka suhteen on selkeää eriarvoisuutta, on ydinvastuulaki. Ydinvastuulaissa on rajoitettu ydinlaitoksen ja ydinmateriaalia käsittelevän toimijan vahinkovastuu 700 miljoonaan euroon, ja valtio vastaa 1 500 miljoonaan euroon asti vahingoista. Ydinvastuulaissa on rajattu ydinvahinkojen vastuuaika korkeintaan 30 vuoteen, vaikka ydinjätteet ovat haitallisen radioaktiivisia tuhansia vuosia. Ydinvastuulaki hyväksyttiin eduskunnassa 2005 ja se on vahvistettu myös presidentin allekirjoituksella, mutta sitä ei ole saatettu voimaan hallituksen asetuksella.

Sopii ihmetellä, miksi ei vieläkään ydinvoimalalaitoksen laitetoimittajalle aseteta kokonaisvastuuta vahingon sattuessa?.Elinkeinoministeri Pekkarinen on avainasemassa, jotta ydinvastuulaki saatetaan voimaan kansallisesti kuten esimerkiksi Saksassa on tehty.

Tuula Sykkö, KEMI

Ei kommentteja »

Mervi Tuohimaa: Puoluekokouksesta

Blogi – 2. kesäkuuta 2010

Tänä vuonna olimme puoluekokoustamassa Turussa. Paikka alkoi käydä hiukan ahtaaksi, kun puoluekokousedustajien määrä on kasvanut. Tämä on hyvä asia! Se merkitsee sitä, että Vihreiden jäsenmäärä on kasvanut. On aivan mahtavaa, kun yhä useampi ihminen uskaltaa/haluaa/viitsii, kuka milläkin motiivilla, liittyä Vihreään toimintaan mukaan! Olette kaikki lämpimästi tervetulleita! Olisi hienoa, jos saisimme mukaamme myös aktiivisia ihmisiä, sellaisia, jotka innostuvat toiminnasta ja haluavat tehdä vaikkapa vaalityötä. Niin, eduskuntavaalit ovat jälleen ensi vuonna. Lapin Vihreät julkistavat eduskuntavaaliehdokkaat viimeistään ensi syksynä. Varmasti jokainen ehdokas olisi erittäin kiitollinen hyvästä tukiryhmästä!

Puoluekokous oli jälleen kerran, kuten aina, loistava tilaisuus. On hienoa nähdä satoja Vihreitä ihmisiä! Loistavaa olla samankaltaisesti ajattelevien ihmisten seurassa. On hyvä kuulla monenlaisia mielipiteitä asioista ja huomata joskus häpeäksekseen, että itsekin on ajatellut jotain asiaa kovin yksisilmäisesti. Onneksi mielipidettä voi muokata ja myös muuttaa. Aina kun jostakin oppii uutta, on oltava valmis vastaanottamaan lisää tietoa. Ja oltava myös valmis ottamaan asioista lisää selvää. Oppia ikä kaikki!

Yksi hyvä syy kuulua Vihreisiin ja olla aktiivinen on se, että silloin on myös mahdollisuus osallistua puoluekokoukseen oman paikallisyhdistyksensä edustajana. Se tuo mielekkyyttä puolueeseen kuulumiseen. Siellä voi solmia suhteita eri puolilla Suomea asuviin Vihreisiin. Ja siellä kuulee uusia asioita ja saa uusia näkökulmia.

Hyvää kesän alkua kaikille!

Mervi

Ei kommentteja »

Lapin vihreät on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu sisään