Lapin vihreät

Lapin Vihreät ja Lapin Kulta

Pohjolan Sanomien Pohjoista puhetta palstalla ja Lapin Kansan Lukijalta mielipideosastolla 27.10.2009 olleessa jutussa ”Reilua kahviakaukaa ja paskaduuneja lähellä”, oli jotenkin ihmeellisellä tavalla kytketty Vihreät, Reilu kauppa ja Lapin Kullan lakkauttaminen. Haluamme todeta jutun tiimoilta seuraavaa.

Lapin vihreät toivoo Lapin Kullan valmistuksen säilyvän Torniossa. Lapin Kultaa myydään pitkälti Lappi brändillä, joten on loogista, että Lapin Kulta valmistetaan Lapissa.  Lapin vihreillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, miten Tornion tehtaan lakkauttaminen voitaisiin estää. Keskustelua siitä olisiko EU:n alkuperämerkintää sovellettavissa tällaisiin aluepohjalta syntyneisiin brändeihin ja niiden käyttämiseen, seurataan suurella kiinnostuksella.

Vihreillä on jo vuosia ollut lähiruokaohjelma ja erityisesti luomuruoka on ollut suosiossa. Lähiruuan suosiminen toisi reiluutta myös Suomeen. Lapin matkailu tarvitsee jatkossakin hyviä paikallisia
ruokatuotteita ja yksi voisi olla paikallisesti tuotettu aromikas alkoholiton luomuolut. Olemme valmiit tukemaan kaikkia uusia ideoita, joilla toimintaa Lapin Kullan tehtailla Torniossa voidaan jatkaa.

Matti Korteniemi
Lapin Vihreät ry

Mervi Tuohimaa
Lounais-Lapin Vihreät ry

Doris Tuohimaa
Lapin Vihreät Naiset ry

Lisätieto: Portin kirjoitus on luettavissa täältä: http://www.jaakkoportti.com/?page_id=3)

Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mielessäni pyörii vanha ja lähes kaikille tuttu lasten loru. Samalla hetkellä katselen ikkunasta ulos ja mietin koko laajaa Lapin maata. Mistä on Lappi tehty? Puhtaista metsistä, tuntureista, perinteistä ja ylpeydestä omaa maata kohtaan. Onko sittenkään? Mietin tarkemmin. Sehän onkin se mielikuva joka Lapista on ja millä matkoja turisteille myydään. Mistä Lappi sitten oikeasti on tehty?

Matkailussa myydään turisteille mielikuvia Lapista. Matkailuesitteiden kansissa kiiltelevät puhtaanvalkoisina loistavat tunturit ja kirkkaasti kimmeltävät joet joita ympäröi puhdas ja koskematon Lapin luonto. Matkaa harkitseva turisti luo itselleen kuvan kaikesta siitä mitä tämä taianomainen Lapin maa voi hänelle tarjota ja varaa matkansa luvattuun paratiisiin.

No leikitäänpä tätä mielikuva leikkiä pidemmälle. Turisti saapuu matkakohteeseensa ja alkaa tutustua odottamaansa paratiisiin. Hän näkee mielessään jo itsensä kaikessa siinä lakeudessa ja tuntee jo olevansa osana suurta erämaata edes sen pienen hetken elämästään. Hän herkuttelee saamallaan tunteella ja ruokkii sitä ostamalla paikallisia tuotteita jotka henkivät Lapin puhtautta ja ainutlaatuisuutta.

Sitten palataan todellisuuteen. Mistä on Lappi tehty? Uraanista, kaivoksista, puhtaudesta, tuntureista. Hetkinen! Mikä ei kuulu joukkoon? Samaan lauseeseen ei voi Lapin liiton lisäksi kukaan muu sisällyttää puhdasta luontoa ja uraanikaivoksia. Mielikuva mitä me matkailijoille myymme tulisi edes jollakin tasolla vastata sitä mitä esitteissä luvataan. Mielestäni se, että myymme puhdasta luontomatkailua ja tarjoamme asiakkaille puhtaita luonnontuotteita alueelta josta louhitaan samanaikaisesti radioaktiivista ainetta, joka tunnetusti ei tottele sille asetettuja rajoja vaan pöly voi levitä huomattavan isolle ja ennakoimattomille alueille, ei vastaa totuutta.
Nyt kun Areva hakee uraanikaivosvaltausta Rovaniemen ja Ylitornion rajalle, Soklin radioaktiivinen kaivos on harkinnassa ja Ranualla taistellaan uraanikaivosta vastaan, on hyvä miettiä mitä nämä hankkeet toteutuessaan tekisivät Lapin matkailun imagolle. Vanha viisaus on, ettei peittoa kannata jatkaa leikkaamalla ylhäältä ja ompelemalla alas. Sama pätee Lapin kehittämiseen. Mikäli haluamme pitää Lapin puhtaana ja olla jatkossakin ylpeitä siitä mitä ainutlaatuista meillä on, niin nyt on aika toimia. Pidetään yhdessä huoli siitä että Lappi säilyy mielikuviemme arvoisena maana.

Olen vajaan vuoden saanut olla mukana Tornion koulutuslautakunnassa. Itse pidän sitä lautakunnista tärkeimpänä, koska koulutuksen kautta vaikutetaan kaikkien kuntalaisten hyvinvointiin. Tämä hyvinvointi heijastuu sitten sosiaali- ja terveyspuolella koko elämän. Terveystaloustieteen viisaat ovat laskeneet, että euro koulutuspuolelle tuo kaksi takaisin terveydenhoidossa. Lautakuntatyö on ollut aika paljon budjetin teon oppimista ja koulupuolen sanaston oppimista. Termit alkavat nyt olla kohtuullisesti hallinnassa.

Olemme keksineet kouluterveydenhoitajien ja muiden koululaisten kanssa työskentelevien kanssa ihan oikean työn laatua ja palvelua parantavan seikan, joka samalla säästää kunnan kuluja kaksin- tai kolminkertaisesti sijoitettuun rahamäärään nähden. Erikoissairaanhoitoon lasten- ja nuortenpsykiatrialle siirtyy jatkuvana virtana apua tarvitsevia lapsia. Näillä lapsilla ja heidän huoltajillaan tulee olla joustava pääsy ammattilaisen ohjaamaan keskusteluapuun. Keskussairaalan poliklinikkamaksut, jotka kunta maksaa, ovat kuitenkin kalliit. Mikäli kunta palkkaa suoraan perheterapiaan erikoistuneen työntekijän, poliklinikkamaksut jäävät pois ja apua tarvitsevat lapset saavat tarvitsemansa tuen suoraan koululla, missä itse ovat. Pikaisesti laskien vajaan kahden viikon poliklinikkamaksuilla saadaan terapeutti isolle koululle paikan päälle koko kuukaudeksi. Mielenterveyspalvelujen tuominen lähelle arkea ja tavallista elämää tukee  varhaisen puuttumisen mallia, jossa ongelmia ennaltaehkäistään ihan oikeasti. Torniossa toivomme, että uusi työntekijä saadaan kaupungin palkkalistoille ensi vuoden alusta.

Talvi ilmoittelee tulostaan. Lumi tuli maahan jo useilla paikkakunnilla ja niin Kemissäkin. Syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin koko maassa lehtitietojen mukaan. Silti lumi tulee myös poikkeuksellisen aikaisin. Näin ovat maailmakirjat sekaisin meillä. Voiko ilmaston lämpenemistä ja muuttumista enää estää? Tuskin, mutta monien asiantuntijoiden mukaan sitä voi hidastaa. Tavallisella ihmisellä keinot voivat usein olla vähissä. Kierrätys, turhan ostamisen välttäminen, luomu-ruoka, kasvisruoka painotteisuus ja mitä kaikkea niitä onkaan? Nämä ovat tavallisen tallaajan ilmastonsuojelun keinoja. Niin ja voihan sitä vaihtaa lämmitysmuotoa, jos asuu omakotitalossa ja on siihen varaa. Kompostointi, biojätteen kerääminen ovat myös hyviä tapoja. Turhaanhan sitä maatuvaa tavaraa kaatopaikoille kärrää, ainakaan muovipusseissa. Silti usein ajatellaan, että nämä ovat jokseenkin pieniä ja turhia keinoja, pitäisi tehdä jotain suurempaa. Tällöin unohdetaan, että juuri näistä pienistä teoista kertyy suuret teot. Mikäli jokainen meistä tekisi näitä pieniä arkipäivän tekoja, niistä seuraisi jotain suurempaa hyvää. Jokainen voi omalta osaltaan osallistua ilmastonlämpenemisen ehkäisyyn. Uskon, että jos jokainen tekisi jotakin ja omalta osaltaan vaikuttaisi ostoskäyttäytymisellään turhaa kulutusta vastaan, paljon hyvää saataisiin aikaiseksi. Auringonpaiste ja pieni pakkanen saa ainakin oman mieleni iloiseksi ja positiiviseksi. Suojellaan ilmastoamme ja ympäristöämme.

Mervi Tuohimaa, Kemi

Blogivuoroni oli  Vihreän liiton puoluevaltuuskuntakokouksen jälkeinen viikko 40. Viikko  merkitsi kulminaatiota vaalirahoituskeskustelussa.

Syyskuun viimeisenä päivänä ruskan värit hehkuvat merenrannan puissa Kemissä yöpakkasen jälkeen. Pohjoisempana Lapissa on satanut ensilumen. Samanaikaisesti Suomen eduskunnassa vaalirahakeitos kiehuu edelleen. On kyseenalaistettu voivatko hallituspuolueet toimia pääministeri Matti Vanhasta tukien. Kansalaiskeskustelussa puhuttaa se, että edelleen ilmenee vaalilahjoituksia joista vastaanottajilla ei ole edes muistikuvaa. Raha-automaattiyhdistyksen yleishyödyllisiin tarkoituksiin säätiöille annetuista avustuksista osa onkin annettu poliittisina vaalilahjoituksina. Tämä on heikentänyt RAY:n uskottavuutta.

Ympäristöliikkeen ja kansalaistoiminnan kautta puolueeksi päätyneet Vihreät  ovat sen verran uusi ilmiö suomalaisessa politiikassa, etteivät ole ryvettyneet vanhojen puolueiden tapaan vaalirahoituskuvioissa.

Nyt viimeistään on käynyt kaikille selväksi se, että vaalirahoitusta koskeva uudistus on tarpeen. Yhä hiipuvampi äänestysinto on kansalaisten selkeä signaali epäluottamuksesta politiikkaan. Vaalirahoituslainsäädännön uudistuksen arvioidaan palauttavan luottamusta poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin.

Vihreän oikeusministerin Tuija Braxin asettama asiaa valmisteleva työryhmä jättää työnsä näinä päivinä. Tavoitteena on, että kaikkien puolueita lähellä olevien tahojen ulkopuolinen rahoitus on avointa ja reaaliaikaisesti julkisesta rekisteristä tarkistettavissa.

Avoimuuden lisääminen ja kansalaisten aitojen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen lisäävät kiinnostusta toimia politiikassa, jossa pyritään yhdessä mahdollisimman hyvään ja turvalliseen elämään.

Lapissa tämä merkitsisi sitäkin, että kansalaiset voisivat vaikuttaa mm. Lapin energiastrategiaan. Lapissa olemme jo nyt energiaomavaraisia, mutta perusvaihtoehdossakin esitetään ydinvoimalaa. Ydinvoima on vastoin energiastrategian korostamaa energiavarojen hyödyntämistä ympäristöystävällisesti ja kestävästi sekä Lapin ainutlaatuista luontoa kunnioittaen. Kestävän kehityksen mukaista ovat uusiutuva energia ja energiatehokkuus mutta ei uusiutumaton energia, jota ydinenergia edustaa.

Olemmeko valmiita siihen, että Lappiin rakennetaan energianmyyntiä varten ydinvoimala. Kuka hyötyy energianmyynnistä?

Ydinvoimalan sijaintipaikka olisi Karsikkoniemi, joka sijaitsee Kemin ja Simon kuntarajalla. Ydinvoimala ottaisi vettä Karsikkoniemen toiselta reunalta ja laskisi veden toiselle reunalle. Ottovesi sisältää kaikkea mitä merivedessä on: kalaa ja planktonia. Vettä tarvitaan 60-90 kuutiometriä sekunnissa kulkemaan ydinvoimalaprosessin läpi ja se lasketaan lämpimänä  lievästi radioaktiivisena Karsikkoniemen toiselle puolelle. Kun ydinvoimalan hyötysuhde on . 35 % niin kaksi kolmannesta lämpöenergiasta lasketaan mereen. Perämeri on matala meri joten ydinvoimalan kuormitus merkitsee veden lämpenemistä ja rehevöitymistä. Esimerkkejä on Loviisan edustalta meriveden mukana ydinvoimalaprosessin läpi virranneista silpoontuneista kalamääristä. Ydinjätteen turvallinen varastointi seuraaviksi noin 100 000 vuodeksi on edelleen ratkaisematta.

Karsikon ydinvoimalan suoja-alue ulottuu kilometrin laajuisen ydinlaitoksen alueen ulkopuolelle viiden kilometrin päähän. Siihen kuuluvat Hepolan kaupunginosa ja Maksniemen asuinalue. Suomen säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan suojavyöhykkeellä ei saa olla pysyvää asutusta 200 henkilöä enempää. Kemin ja Simon asutusalueilla asuu ainakin 16-kertaisesti tämä määrä. Kemin ja Simon kuntien asukkaille pitää antaa aito mahdollisuus ilmaista halutaanko asua ydinvoimalan naapurissa? Kattavien ja toistuvien kyselyjen mukaan Suomessa ydinvoimarakentamista vastustetaan erityisesti naisten ja nuorten taholta. Onko tutkittu kokonaisvaltaisesti ydinvoimalan vaikutukset?

Onko meillä oikeutta päättää asioista lyhytnäköisesti ja jättää haitat tulevien sukupolvien kannettaviksi.

Milloin kansalaisten on mahdollista aidosti vaikuttaa päätöksiin? Voisi kysyä, että olemmeko Lapin liiton ehdotuksen mukaan valmiit ydinenergian myyjiksi?  Eräänlaiseksi Kaliningradiksi, joka on omavarainen energiantuottaja, mutta sinne on suunnitteilla sähkönmyyntiä varten ydinvoimala? Lapin energiastrategiassa kestävä kehitys ei saa jäädä korulauseeksi vaan sen on oltava koko toiminnan periaate.

Tuula Sykkö

Kemin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

040-5939680