Blogivuoroni oli Vihreän liiton puoluevaltuuskuntakokouksen jälkeinen viikko 40. Viikko merkitsi kulminaatiota vaalirahoituskeskustelussa.
Syyskuun viimeisenä päivänä ruskan värit hehkuvat merenrannan puissa Kemissä yöpakkasen jälkeen. Pohjoisempana Lapissa on satanut ensilumen. Samanaikaisesti Suomen eduskunnassa vaalirahakeitos kiehuu edelleen. On kyseenalaistettu voivatko hallituspuolueet toimia pääministeri Matti Vanhasta tukien. Kansalaiskeskustelussa puhuttaa se, että edelleen ilmenee vaalilahjoituksia joista vastaanottajilla ei ole edes muistikuvaa. Raha-automaattiyhdistyksen yleishyödyllisiin tarkoituksiin säätiöille annetuista avustuksista osa onkin annettu poliittisina vaalilahjoituksina. Tämä on heikentänyt RAY:n uskottavuutta.
Ympäristöliikkeen ja kansalaistoiminnan kautta puolueeksi päätyneet Vihreät ovat sen verran uusi ilmiö suomalaisessa politiikassa, etteivät ole ryvettyneet vanhojen puolueiden tapaan vaalirahoituskuvioissa.
Nyt viimeistään on käynyt kaikille selväksi se, että vaalirahoitusta koskeva uudistus on tarpeen. Yhä hiipuvampi äänestysinto on kansalaisten selkeä signaali epäluottamuksesta politiikkaan. Vaalirahoituslainsäädännön uudistuksen arvioidaan palauttavan luottamusta poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin.
Vihreän oikeusministerin Tuija Braxin asettama asiaa valmisteleva työryhmä jättää työnsä näinä päivinä. Tavoitteena on, että kaikkien puolueita lähellä olevien tahojen ulkopuolinen rahoitus on avointa ja reaaliaikaisesti julkisesta rekisteristä tarkistettavissa.
Avoimuuden lisääminen ja kansalaisten aitojen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen lisäävät kiinnostusta toimia politiikassa, jossa pyritään yhdessä mahdollisimman hyvään ja turvalliseen elämään.
Lapissa tämä merkitsisi sitäkin, että kansalaiset voisivat vaikuttaa mm. Lapin energiastrategiaan. Lapissa olemme jo nyt energiaomavaraisia, mutta perusvaihtoehdossakin esitetään ydinvoimalaa. Ydinvoima on vastoin energiastrategian korostamaa energiavarojen hyödyntämistä ympäristöystävällisesti ja kestävästi sekä Lapin ainutlaatuista luontoa kunnioittaen. Kestävän kehityksen mukaista ovat uusiutuva energia ja energiatehokkuus mutta ei uusiutumaton energia, jota ydinenergia edustaa.
Olemmeko valmiita siihen, että Lappiin rakennetaan energianmyyntiä varten ydinvoimala. Kuka hyötyy energianmyynnistä?
Ydinvoimalan sijaintipaikka olisi Karsikkoniemi, joka sijaitsee Kemin ja Simon kuntarajalla. Ydinvoimala ottaisi vettä Karsikkoniemen toiselta reunalta ja laskisi veden toiselle reunalle. Ottovesi sisältää kaikkea mitä merivedessä on: kalaa ja planktonia. Vettä tarvitaan 60-90 kuutiometriä sekunnissa kulkemaan ydinvoimalaprosessin läpi ja se lasketaan lämpimänä lievästi radioaktiivisena Karsikkoniemen toiselle puolelle. Kun ydinvoimalan hyötysuhde on . 35 % niin kaksi kolmannesta lämpöenergiasta lasketaan mereen. Perämeri on matala meri joten ydinvoimalan kuormitus merkitsee veden lämpenemistä ja rehevöitymistä. Esimerkkejä on Loviisan edustalta meriveden mukana ydinvoimalaprosessin läpi virranneista silpoontuneista kalamääristä. Ydinjätteen turvallinen varastointi seuraaviksi noin 100 000 vuodeksi on edelleen ratkaisematta.
Karsikon ydinvoimalan suoja-alue ulottuu kilometrin laajuisen ydinlaitoksen alueen ulkopuolelle viiden kilometrin päähän. Siihen kuuluvat Hepolan kaupunginosa ja Maksniemen asuinalue. Suomen säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan suojavyöhykkeellä ei saa olla pysyvää asutusta 200 henkilöä enempää. Kemin ja Simon asutusalueilla asuu ainakin 16-kertaisesti tämä määrä. Kemin ja Simon kuntien asukkaille pitää antaa aito mahdollisuus ilmaista halutaanko asua ydinvoimalan naapurissa? Kattavien ja toistuvien kyselyjen mukaan Suomessa ydinvoimarakentamista vastustetaan erityisesti naisten ja nuorten taholta. Onko tutkittu kokonaisvaltaisesti ydinvoimalan vaikutukset?
Onko meillä oikeutta päättää asioista lyhytnäköisesti ja jättää haitat tulevien sukupolvien kannettaviksi.
Milloin kansalaisten on mahdollista aidosti vaikuttaa päätöksiin? Voisi kysyä, että olemmeko Lapin liiton ehdotuksen mukaan valmiit ydinenergian myyjiksi? Eräänlaiseksi Kaliningradiksi, joka on omavarainen energiantuottaja, mutta sinne on suunnitteilla sähkönmyyntiä varten ydinvoimala? Lapin energiastrategiassa kestävä kehitys ei saa jäädä korulauseeksi vaan sen on oltava koko toiminnan periaate.
Tuula Sykkö
Kemin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
040-5939680