Lapin vihreät

Arkisto

Gordon Edwards Simossa

BlogiKalenteriUutiset ja tiedotteet – 21. joulukuuta 2009

10.01.2010
10:00to14:00

Miksi kannattaa vastustaa ydinvoimaa?

Energiamuodon työllisyys-, ympäristö- ja terveysvaikutukset

Kanadalainen ydinvoima-asiantuntija,

matematiikan ja fysiikan professori

GORDON EDWARDS

Simossa, Maksniemen koululla

SU 10.1.2010 klo 10:00-14:00

Tervetuloa! Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Meri-Lapin  Karsikon Kulttuuri- Lapin

ydinverkosto  puolesta ry  voimala ry Rauhanpuolustajat ry

ROVANIEMELTÄ KIMPPAKYYTI ILMOITTAUDU MAHDOLLISIMMAN PIAN

Reija Eerola, toiminnanjohtaja
Lapin vihreät ry
Lappi Ruona’t rs.

työsähköposti: reija.eerola@vihreat.fi
työnumero: 045 138 39 91

Ei kommentteja »

GORDON EDWARDS ROVANIEMI

BlogiKalenteriUutiset ja tiedotteet – 17. joulukuuta 2009

9.01.2010
12:00to15:00

URAANIKAIVOKSIA LAPPIIN?
Kokemuksia Kanadasta

Kanadalainen ydinvoima-asiantuntija
professori GORDON EDWARDS
kertoo faktatietoa uraanista.

Napa-galleria, Lapin maakuntakirjasto
LA 9.1.2010 klo 12:00-15:00

Tervetuloa! Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Järjestäjät:Lapin vihreät ry, Rovaniemen seudun vihreät ry, Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Rovaniemen luonto ry ja Lappilaiset uraanivoimaa vastaan -kansanliike.

Oheinen juliste on vapaasti ladattavissa ja levitettävissä:

Juliste

2 kommenttia »

Rovaniemen seudun vihreiden syyskokous

Kalenteri – 15. joulukuuta 2009

18.12.2009
18:00to20:00

Hei Roivilaiset!

Nyt on vuosi taas pulkassa ja on aika päivittää tilanne, kertoilla kuulumiset
ja miettiä ensi vuoden toimintaa. Tätä varten olisi syytä kokoontua yhteen:)

Tervetuloa Roivin syyskokoukseen Kauppayhtiölle perjantaina 18.12. klo 18.00

Käsittelemme ensivuoden toimintasuunnitelman, talousarvion, päätämme uuden
hallituksen kokoonpanosta sekä valitsemme puheenjohtajan ensi vuodeksi.

Hallituksen kokouksen pidämme samassa paikassa, samana päivänä ennen
syyskokouksta klo 17.00

Kaikki uudet ja vanhat ovat tervetulleita!!

Terveisin

Tuuli Kaakkurivaara

Ei kommentteja »

Matti Korteniemi: Julkisten palvelujen tehokkuus

Blogi – 14. joulukuuta 2009

Valtio ajaa kovasti tehokkuutta julkisiin palveluihin – kuten niin monesti ennenkin. Organisaatiomuutoksia ei ole saatu aikaan ja muutkin innovatiiviset ajatukset 3. sektorin yhteistyöstä, perustulosta, yhteispalveluista, tietotekniikan tehokkaasta hyödyntämisestä yms. ovat vielä lapsen kengissä. Suurin syy hitauteen lienee kunta-valtio suhteessa.

Tähän asti tehokkuuden lisääminen on toteutettu julkisen alan työntekijöitä hiostamalla. Sijaisia ei ole palkattu, eikä uusia työntekijöitä ole otettu tilalle vanhojen jäädessä eläkkeelle. Jotain olisi syytä tehdä. Valtio onkin alkanut painostamaan lakiteitse: PARAS- hanke, tulossa oleva terveydenhoitolaki, yliopistouudistus yms.

Näyttää siltä, että nyt alkaa Lapissakin tapahtua. Lääninhallitusuudistus toteutuu vuoden alusta.  Lapin liitto ryhtyy valmistelemaan yhteistä terveydenhoitopiiriä. Tornio-Kemi alueella selvitysmies käy töihin. On puhuttu jopa yhdestä maakunnallisesta koulutuksen järjestäjästä 2. asteelta yliopistoon asti.  Visiot ovat hurjia ja valtion painostus kovaa.

Malliesimerkkinä onnistuneesta rakennemuutoksesta on monesti käytetty Kainuun maakunnallista hallintomallia, jossa tehottomia rakenteita on saneerattu. Kainuun mallin osalta on kuitenkin  käynyt selväksi, että maakuntavaltuusto pystyy vaikuttamaan vain n. 4% osalta rahoituksen ohjaamiseen. Kun maakunnallisia rakenteita Lappiin perustetaan, pitäisi huolehtia samalla, että maakunnalla on myös jonkinlaiset demokraattiset vaikutuskeinot toiminnan ohjaamiseen. Lapin osalta kahden maakuntakeskuksen malli myös edellyttää, että molempien keskusten tulee organisaatiomuutoksissa voittaa (Win-Win).

Joku kirjoittikin, että politiikkaa pitäisi tehostaa myös. Karsimalla 96% päättäjistä äänestäjiksi homma hoituisi paljon tehokkaammin ja rahaa säästyisi varsinaiseen toimintaan. Hyvä heitto, koska hallinnonuudistuksissa tahtoo monesti varsinainen toiminta unohtua. Siirrellään vaan palikoita paikasta toiseen.

Onko valtion viisas yksinvaltius tehokkain tapa parantaa maailmaa?

Tehokasta Joulun valmistelua ja Rauhaisaa Joulua kaikille.

Matti Korteniemi

Ei kommentteja »

KANNANOTTO: Kaivoslaki ja paikallinen vaikuttamismahdollisuus

BlogiUutiset ja tiedotteet – 11. joulukuuta 2009

Lapin vihreät toivoo kaivosteollisuuteen Suomessa lisää vastuullisuutta. Kaivostoiminnalla on merkittäviä sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia ja kaivokset voivat vaarantaa lähialueidensa kulttuurin ja elinkeinojen tulevaisuuden. Nämä uhkat koskettavat erityisesti alkuperäiskansoja, mutta myös muita ryhmiä. Kaivosyhtiöt tulisi velvoittaa noudattamaan kansallisten lakien lisäksi kansainvälisiä standardeja, joihin kunnialliset kaivosyhtiöt ovat jo maailmalla sitoutuneet. Nämä standardit ovat selvästi tiukempia kuin Suomessa tehtävä lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi. Vähimmäisvaatimukset, joista maailmalla ei ole joustettu, on koottu International Council on Mining Metalsin eli ICMM:n raporttiin.

Lapin vihreiden mielestä olisi ylipäätään korostettava enemmän paikallisyhteisöjen oikeuksia päättää juridisesti oman ympäristönsä käytöstä. Jokaisella maa-alueella on useita erilaisia käyttäjiä, joilla on erilaisia määriteltyjä oikeuksia alueeseen. Kaivostoiminnan vaikutuksia on pohdittava etukäteen jonkin kollektiivisen kanavan, esimerkiksi paikallisen kyläyhdistyksen tai kyläkokouksen, kanssa. Suomessa esimerkiksi saamelaisryhmillä on omat kiistattomat statuksensa, mutta yhtä lailla suomalaisessa yhteiskunnassa kyläyhdistykset ja -toimikunnat voisivat paikallisena yhteisönä olla luvanantajia. Kun paikalliset ilmaisevat mielipiteensä, ne on myös huomioitava, pelkkä kuuleminen ei riitä. Kunnat ja kunnanvaltuustot eivät voi olla ainoita paikallisia päättäjiä. Kaivostoiminnan jokaisessa vaiheessa pitäisi lähtökohtaisesti edellyttää kyseessä olevien paikallisyhteisöjen lupaa, sillä jo koeporauksilla ja malmin etsinnällä on vaikutuksensa ympäristöön ja yhteisöön. Lapin vihreät pitää hyvänä ehdotusta, että uudessa kaivoslaissa kunnille annetaan veto-oikeus oman kuntansa alueelle perustettaviin uraanikaivoksiin. Kuntien lisäksi myös kyläyhdistykset ja muut vastaavat organisaatiot tarvitsisivat veto oikeuden koskien toimia, jotka vaikuttavat niiden välittömään ympäristöön. Valtauskorvaukset olisi tuloutettava takaisin kaivostoiminnan haitoista kärsiville elinkeinoille tai yhteisöille, käyttäen olemassa olevia järjestelmiä. Esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskäräjät on yksi mahdollinen kanava rahan palauttamisessa tarkoitukseensa, mutta ei sen automaattinen saaja. Kaivoslakiuudistuksen ehdotuksessa esitetty valtiolle tulevasta valtausmaksusta luopuminen ei sen sijaan ole kannatettavaa.

Alkuperäiskansojen asuinalueilla perinteinen maankäyttö: metsästys, laidunnus, kalastus, keräily ja viljely tulee ottaa huomioon. Lisäksi on aina taattava mahdollisuus puhtaaseen veteen, ilmaan, maahan sekä pyhien paikkojen koskemattomuuteen. Huomiota on kiinnitettävä myös kaivostoiminnan sosiaalisiin vaikutuksiin, ne ovat varsinkin pienissä yhteisöissä mullistavia ja erittäin pitkävaikutteisia. Huolestuttavaa on, että sosiaalisten vaikutusten arviointi puuttuu YVA:sta kokonaan. Paikallisille ihmisille olisi taattava riittävän pitkä lausunta-aika alustavista selvityksistä. Lisäksi jonkin puolueettoman tahon tulisi antaa tietoa, esimerkiksi infrastruktuurin muutoksista, kaivosasioita koskien. Tiedotustilaisuuksista pitää informoida niin, että tavalliset kuntalaisetkin ovat niistä tietoisia.

Kansainvälisten standardien mukaan nimenomaan kaivosyhtiöillä on velvollisuus tuottaa selkokielistä materiaalia paikallisten ihmisten saataville kaivostoiminnasta, sen haitoista, niiden ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Yleensä kaivosyhtiö hankkii tätä tietoa alihankintana yritykseltä, joka haastattelee paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä ja tutkii kaivosten terveydellisiä vaikutuksia, joihin kuuluvat myös sosiaaliset ja ympäristölliset seikat. Kansainvälisesti nämä tiedot ovat yhteisöjen omaisuutta, jota kaivosyhtiöt saavat käyttöönsä, Suomessa on totuttu toimimaan toisin.

Yksittäisiä kaivoksia koskevissa vaikutusten arvioinneissa pitää huomioida päälouhintatuotteen lisäksi muiden mahdollisten louhintatuotteiden ympäristövaikutukset. Esimerkiksi Lapissa on noussut esiin epäilyksiä siitä, että alunperin muuhun käyttöön tarkoitetuista kaivoksista tullaan tulevaisuudessa louhimaan myös uraania. Lapin vihreät toivookin, että radioaktiiviset aineet, torium ja uraani, poistetaan kaivoslain soveltamisalasta ja niitä säädellään erillisillä tiukoilla säädöksillä. Luonnonsuojelualueilla radioaktiivisten aineiden etsintä ja louhinta on kiellettävä kokonaan. Kaivosten vaikutuksia vesistöihin pitää Lapissa tarkastella erityisen huolellisesti, koska ne ovat paikallisongelmista pahimpia. Lapissa on karuja vesistöjä, joissa ympäristövaikutukset ovat radikaalimpia kuin etelän humuspitoisemmissa vesissä. Kaivoslakiin olisi saatava myös selkeämmät säännökset suoja alueista kaivosten ympärille ja kuljetusreittien varsille. Ympäristöön leviävä kaivospöly aiheuttaa rajoitteita marjastukseen, metsästykseen ja luonnontuotteiden keräilyyn. Nuo haitat on tunnustettava ja määriteltävä varoalueet. Aina tulisi myös vaatia laissa määritetty etäisyys asutukseen ja tarvittaessa metsitysvelvollisuus asutuksen suojaksi. Eräs uhka luonnolle ja perinteisille elinkeinoille on myös se, että kaivosalueilla tiestö lisääntyy.

Ei kommentteja »

Lounais-Lapin vihreiden hallitus vuonna 2010

Uutiset ja tiedotteet – 7. joulukuuta 2009

Lounais-Lapin vihreiden syyskokouksessa 18.11.2009 valittiin puheenjohtajaksi Liisa Virtanen ja varapuheenjohtajaksi Pekka Oinonen. Sihteerinä toimii Doris Tuohimaa ja rahastonhoitajana Matti Korteniemi. Muita hallituksenjäseniä ovat Toni Ilola, Tuula Sykkö ja Mervi Tuohimaa.

Ei kommentteja »

Lapin vihreät on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu sisään