Lapin vihreät

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk’ on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskenehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk’ on mieli mulla siimekseen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär’ elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Kirjoittanut Eino Leino

T: Doris

*KEMI*

EI YDINVOIMAA PERÄMEREN RANNALLE!
Aika: la 24.4.2010 klo 14-
Paikka: Kemin kulttuurikeskus

Luennoija on ydinvoimaloiden yhteyttä lasten leukemiaan tutkinut fysiikan tri Alfred Körblein Saksasta.  (Mielenosoitus Kemissä lauantaina 24.4.2010 klo 12, kokoontuminen Kemin kaupungintalon pysäköintipaikalle klo 11.40 )

Lisätiedot:
Meri-Lapin ydinverkosto / Kemiin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry
Aimo Tervahauta p. 040-5239011 sp: aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi

*TERVOLA*

YDINVOIMALOIDEN MATALASÄTEILYN VAIKUTUS TERVEYTEEN
Aika: su 25.4. klo 10.30
Paikka: Tervolan kunnantalon valtuustosali

Suomessa tehdään tänä vuonna päätös mahdollisen lisäydinvoimanrakentamisesta. Myös Tervolan naapurikunta Simo on ehdollaydinvoimalakunnaksi. Miksi Saksa päätti olla rakentamatta uusiareaktoreita? Millaisia vaikutuksia ydinvoimaloiden matalasäteilyllä onterveyteen?

Tule kuuntelemaan asiaa tutkineen saksalaisen fysiikan tohtori Alfred Körbleinin luentoa aiheesta!

Englanninkielinen luento tulkataan suomeksi.

Järjestäjinä: Lapin luonnonsuojelupiiri, Rovaniemen Luonto ry ja Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan ry
Lisätietoja: 050 3828 997

*ROVANIEMI*

ALFRED KÖRBLEIN YLIOPISTOLLA
Aika: Ma 26.4 klo 10-13
Paikka: Lapin yliopisto LS 2
Järj. Pohjoisen ympäritö- ja vähemmistöoikeuden instituutti

Suomen hallitus on sitoutunut energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian huomattavaan edistämiseen. Suomen sähkönkulutus kääntyi laskuun jo kiivaimman nousukauden aikana. Energiatehokkuuden parantuminen ja metsäteollisuuden rakennemuutos tarkoittavat, että sähkönkulutus kasvaa tulevaisuudessa hitaasti. Lapin vihreiden mielestä lisäydinvoimalle ei yksinkertaisesti ole tarvetta.

Miksi emme keskittyisi myymään suomalaista energiaosaamista? Tehostamalla energiankäyttöä ja panostamalla kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin vahvistamme suomalaista energiaosaamista. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että koko maailman energiahuolto rakennetaan uusiksi vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa valtavia markkinoita niille, jotka myyvät energiatehokkuutta ja uutta energiateknologiaa. Suomen kannattaa olla ilmastonsuojelun edelläkävijä, ei ydinvoiman kanssa peuhaava perässähiihtäjä.

Ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu. Ydinvoiman tuotanto on haitallista sen kaikissa vaiheissa. Uraanin louhinta saastuttaa ympäristöä ja jäljelle jää vaarallista jätettä, jonka säilytystä ei ole ratkaistu kestävällä tavalla. Mikään yritys tai valtio ei voi vastata siitä, että ydinjätteen varastoinnin olosuhteet ovat turvalliset myös pitkälle tulevaisuuteen.

Suomen hallituksen tulisi tutkituttaa myös nollavaihtoehdon työllistävät vaikutukset. Enemmän ydinvoimaa tarkoittaa vähemmän työpaikkoja. Ydinvoima vie kannattavuutta muilta energiamuodoilta ja raivaa tieltään myös kotimaisia, paljon työllistävämpiä energialähteitä. Hajautettu energiantuotanto hajauttaisi työpaikat eri puolille Lappia.

Simoon ydinvoima ei sovi. Rakennettava voimala olisi liian lähellä pysyvää asutusta ja kutujokiin vaeltavien kalojen vaellusreittiä. Lapin imago on sen puhtaudessa. Pitäkäämme Lappi puhtaana – ydinvoimasta.

YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n organisoimaa maailman terveyspäivää 7.4. on vietetty vuodesta 1950 lähtien. Maailman terveyspäivänä on joka vuosi eri teema, joiden avulla parannetaan tietoisuutta terveysasioista kansallisella ja globaalilla tasolla. Viime vuonna teema oli turvallinen sairaala: henkilöstölle työympäristönä ja potilaille hoitopaikkana.

Tänä vuonna päivän kansainvälisenä teemana on “Terve kaupunki” ja WHO on haastanut mukaan kaupunkeja ympäri maailman käyttäen mm. sosiaalista mediaa tiedottamiseen ja yhteyksien luomiseen (http://1000cities.who.int/)  Tavoitteena on että ainakin yhden päivän aikana viikolla 14 kampanjaan osallistuvassa kaupungissa terveyden edistäminen näkyy ja kuuluu.

Miten Suomessa on tämä haaste otettu vastaan? Kuinka monta kaupunkia on mukana terveydenedistämistempauksessa?

Liekö yllätys, että vain yksi kaupunki Suomesta on mukana. Ja sekin Helsingistä katsoen kaukaa periferiasta.  Kajaanin työnhakukeskuksessa  järjestetään terveyden teematempaus 7.4.2010 klo 9–15.

Terveyserojen kaventaminen on tehokkain keino edistää koko väestön terveyttä, uskotaan Kajaanissa. Päivän aikana keskustellaan terveyteen ja liikuntaan liittyvistä asioista ja tilaisuudessa on mahdollisuus mittauttaa verenpaine, puristusvoima ja keuhkojen toiminta.

Työnhakijoiden terveyden edistäminen on otettu maakunnan sydänasiaksi Kainuussa.

Kainuun  tilanne muistuttaa pitkälti Lapin tilannetta, kun tarkastellaan terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia tilastoja (www.terveytemme.fi/atlas).

Niin Kainuussa kuin Lapissa mm. alle puolet miehistä  koki terveydentilansa hyväksi, alkoholin käyttö humalahakuisesti on noin joka neljännellä miehellä, sen sijaan naisilla koettu terveydentila ja alkoholin käyttö ovat terveyden kannalta paremmalla tolalla.

Kainuussa terveydenedistämisaktiivisuus ei pääty tähän tempaukseen vaan kainuulaisille työttömille tarjotaan terveystarkastus- ja fyysisen kunnon kartoitusta, johon saa lähetteen työ- ja elinkeinotoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaalipalvelukeskuksesta tai työttömien yhdistyksistä. Yhdessä työkuntoon- hanke jatkuu verkoston toimijoille tarkoitetun yhteisen koulutuksen kautta, sillä työllistymiseen liittyvät haasteet vaativat moniammatillista ja verkostoitunutta yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen.

Yhteiskunnalle, kunnalle ja yksilölle toimenpiteet terveyden edistämiseksi ovat kannattavia. Työnhakijoille työttömyysaika voi olla hyvinkin raskasta ja voimavaroja kuluttavaa.

Kainuussa toimitaan jo nyt työkykyisen työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Kainuun aloitteellisuus luo uskoa tulevaisuuteen ja antaa kenties lisäpotkua meille Lapin suuntaan.

Tuula Sykkö

KEMI

Anni Sinnemäki teki ministerivierailun Itä-Lappiin 30.-31.3. Alustavan suunnitelman mukaan Anni olisi vieraillut Rovaniemellä tiistaina 30.3. ja tavannut mm. kaupungin johtoa. Tämä osuus matkasta kuitenkin peruuntui ja ainoastaan Itä-lapin vierailu osuus onnistui.

Anni saapui erityisavustajansa Tarja Parviaisen kanssa tiistaina iltapäivällä josta suuntasimme kohti Kemijärveä tapaamaan kaupungin johtajaa, johtavia virkamiehiä sekä valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajia. Saimme kuvauksen Kemijärven tilanteesta ja siellä tällä hetkellä vireillä olevista merkittävistä hankkeista. Suomun lentomäki on edelleen pinnalla ja samoin puhuttiin puun mahdollisista uusista käyttötavoista sellun tuotannon loputtua. Idea huonekalujen tuotantoon profiloitumisesta kuulosti olevan yksi suunta johon voitaisiin lähteä.

Kemijärven tapaamisen jälkeen menimme yöksi Pyhätunturille jossa seuraavana päivänä oli Pyhän uuden ”laskettelusillan” avaaminen jonka Anni toimitti. Juhlan jälkeen Anni tapasi vielä läheisten kuntien kunnanjohtajia ja sen jälkeen suunnattiin kohti Savukoskea keskustelemaan Soklin alueelle kaavaillun kaivoksen vaikutuksista.

Savukoskella Anni kuuli mielipiteitä kaivoksesta kunnanjohtaja Mauri aarrevaaralta, kaivosta kaavailevalta Yara yhtiöltä, poroisäntä Raimo Hannuniemeltä, UKK kansallispuiston näkökulmasta sekä luonnonsuojeluliiton ja Sokli erämaana -kansanliikkeen tahoilta. Lisäksi keskusteltiin paljon Savukoskella puhuttaneista petoasioista. Keskustelu oli asiallista ja onnistunutta. Anni ilmaisi mielipiteensä Sokli asiassa ja asettui kyseenalaistamaan sen etuja haittojen ollessa suuret. Hän kuitenkin painotti tulleensa paikalle ensisijaisesti kuulemaan mielipiteitä ja faktoja eri tahoilta.

Anni persoonana teki tilaisuudesta kuin tilaisuudesta positiivisella tavalla ”epävirallisen”. Hänen välitön olemuksensa sai aikaan sen että jäyhimmätkin kunnanisät olivat suhteellisen leppoisia :).

Tuuli Kaakkurivaara

Rovaniemen vihreät pj.

VIHREÄT EHDOKKAAT ARINAN VAALEISSA

postiäänestys päättyy 13.4.2010

Rovaniemi: Antti Brunni ja Anniina Poikela
Lounais-Lappi:  Tarja Korteniemi – Tornio, Doris Tuohimaa – Kemi ja
Mervi Tuohimaa – Kemi

Lisätietoa:
http://www.s-osuuskauppavaalit.fi/arina