Lapin vihreät

Arkisto

Ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat julki

BlogiUutiset ja tiedotteet – 28. kesäkuuta 2010

LAPIN VIHREÄT JULKISTI ENSIMMÄISIÄ EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAITAAN

Lapin vihreät on julkistanut osan eduskuntavaaliehdokkaistaan. Ehdokkaita ovat Matti Korteniemi (s.1955) Torniosta, Mirja Remes (s.1957) Kemijärveltä, Tuula Sykkö (s.1952) Kemistä, Doris Tuohimaa (s.1986) Kemistä ja Sari Ylipulli (s.1965) Rovaniemeltä.

Lisätiedot:

puheenjohtaja
Matti Korteniemi
Lapin vihreät ry
sähköposti: matti.korteniemi(a)vihreat.fi
puh. 0407274019

1 kommentti »

Lapin vihreät kesälomalla

Kalenteri – 24. kesäkuuta 2010

29.06.2010 00:00to8.08.2010 23:59

Lapin vihreiden toimisto ja hallituksen jäsenet lomailevat pääsääntöisesti juhannuksesta heinäkuun loppuun.

Toimisto on kiinni 29.6-8.8.2010.
POIKKEUS: auki 15.7.2010 klo 9-16 ja sopimuksen mukaan muuna aikana.

Kiireelliset yhteydenotot toimiston ollessa kiinni puheenjohtaja Matti Korteniemelle sähköposti: matti.korteniemi(a)vihreat.fi, puh. 0407274019.

Ei kommentteja »

Mirja Remes ja Tuula Sykkö: Loppusijoitukselle ei ole olemassa riskitöntä vaihtoehtoa

Blogi – 24. kesäkuuta 2010

Loppusijoitukselle ei ole olemassa riskitöntä vaihtoehtoa

Suomen neljästä ydinreaktorista on kertynyt jo yli 1 754 000 kiloa ydinjätettä. Mihin ydinjätteet sijoitetaan? Niitä ei saa kuljettaa Suomen ulkopuolelle. Viiden ydinvoimalan ydinjätteet tarvitsevat tilaa ainakin 150 hehtaaria. Suunnitelma on haudata jäte 420 metrin syvyyteen, mutta eräiden laskelmien mukaan turvasyvyyden pitäisi olla vähintään 800 metriä, jotta jäte olisi ikiroudan ulottumattomissa tulevan jääkauden aikana. Tieteellä tai teknologialla ei ole mitään keinoa taata, että ydinjätteet pysyvät loppusijoitusvarastoissa. Yhdysvallatkin on epäonnistunut seitsemän kertaa ydinjätehaudan rakentamisessa.

Ydinjätehaudan pitäisi kestää 250 000 vuotta, jotta. käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus laskee alkuperäisen uraanimalmin tasolle. Vaarana on ydinjätteen säilömiseen suunniteltujen kuparikapseleiden rikkoutuminen, jolloin radioaktiivisesti säteilevä ydinjäte purkautuu pohjavesiin.

Mikään yritys tai valtio ei voi vastata siitä, että ydinjätteen varastoinnin olosuhteet ovat turvalliset myös pitkälle tulevaisuuteen.


Kiirehtiminen ja hosuminen eivät sovi ydinvoimalaan.
Olemassa olevien ydinjätteiden loppusijoittaminen syö varoja ainakin 1,8 miljardia euroa, joka kerätään veronmaksajilta, mm sähkön hinnassa. Ja sen jälkeen vastuun kantaa Suomen kansa kulujen ja valvonnan osalta, sillä Suomessa suuronnettomuuksissa ydinvoiman vastuuvakuuttaminen on käytännössä valtiolla.

Vasta tämän vuosikymmenen lopussa neljän ensimmäisen ydinreaktorin vanhimmat polttoainesauvat ovat tarpeeksi jäähtyneet loppusijoitusta varten, joten kokemusta ydinjätteen loppusijoittamisesta Suomessa ei tämänkään perusteella ole eikä myöskään ydinjätteen käsittelyteknologiaa.

Ydinenergialain 11 §:n mukaan ydinvoimalan periaatepäätöstä harkittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää ydinlaitoshankkeen tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta. Ydinvoimalarakentaminen on vastoin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa todetaan että ydinvoimaa ei rakenneta sähkön vientiä varten.

Ydinenergialaki kieltää ydinjätteiden tuonnin Suomeen. Ydinsähkön vienti johtaisi kuitenkin tosiasiallisesti samaan tilanteeseen kuin ydinjätteen tuonti: sähkö menisi muiden maiden käyttöön, mutta ydinjätteet ja ydinvoiman riskit jäisivät Suomen kannettavaksi. Sähkön myynti tuottavasti perustuu kiistanalaiseen Mankala-malliin, jossa voimayhtiön osakkaat saavat sähkön omakustannushintaan. Kun Mankala-yhtiö myy sähköä omakustannushintaan kunnalliselle liikelaitokselle, joka myy sähkön eteenpäin voitolla, voitto tuloutuu verottomasti. Suomen valtio menettää verotuloja myös silloin, kun omakustannushinnan ylittävä osuus sähkön hinnasta tuloutuu suoraan tai välillisesti ulkomailla. Asetelma vääristää kilpailua, sillä vastaavassa asemassa olevat muut yhtiöt joutuvat maksamaan myyntivoitostaan veroa. EU:n komissio on lähettänyt Suomen hallitukselle tiedustelun Mankalan laillisuudesta.

Ydinvoiman rakentaminen on paljon hitaampaa, kalliimpaa ja vaikeampaa kuin vuonna 2002 tehdyn päätöksen yhteydessä luvattiin. Olkiluoto 3:n rakentaminen on kolme vuotta myöhässä, kustannukset ovat kaksinkertaistuneet ja työllistämislupaukset petetty – ketjutettu halvimmille rakentajille Suomen rajojen ulkopuolelle. Mistä kiire saada kaksi uutta ydinvoimalaa Suomeen?


Äänestä ydinvoima historiaan

Innovaatiot uusiutuvan energian edistämisestä ja energiatehokkuudesta ovat 2000-lukua ja EU-sopimusten puitteissa Suomi on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvien osuutta 38 prosenttia loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.

Jos Suomessa tapahtuisi ydinonnettomuus, saataisiinko säteileviä kansalaisia hoitoon – minne ulkomaille? Olisiko terveys palautettavissa ja kuinka pitkän ajan luonto tarvitsee toipuakseen. Jo nyt ydinvoimalahankepaikkakunnilla ilmenee emotionaalis-sosiaalisia oireita, ja erityisesti ahdistuneisuutta. Haluavatko päättäjät toimia vastoin kuin enemmistö naisista ja nuorista, jotka vastustavat ydinvoiman lisärakentamista. Eikö kohtuus riittäisi kaikessa? Vaalirahoituksessa ryvettyneisiin ja lobbaajien pyöritettävissä oleviin päättäjiin ja mikä pahinta – suomalaiseen päätöksentekoon – ei ole enää luottamusta.

Miksi me suomalaiset emme voisi pitää kaunista, ja vielä toistaiseksi, verraten puhdasta maatamme paikkana, jossa mieli ja keho lepäävät. Miksi emme jättäisi lapsenlapsillemme puhdasta ja turvallista elinpiiriä? Mikään ei estä meitä luomaan kukoistusta maahamme luontoa kunnioittaen, maanläheisin keinoin, aiheuttamatta potentiaalista riskiä terveydelle ja luomakunnalle.

24.6.2010

Mirja Remes, psykiatrian erikoislääkäri

Tuula Sykkö, psykiatrinen sairaanhoitaja

Ei kommentteja »

Doris Tuohimaa: Eläinajokortti

Blogi – 22. kesäkuuta 2010

Tulevaisuudessa tulisi säätää laki, joka velvoittaisi ennen lemmikinhankintaa suorittamaan eläimen pitoon oikeuttavan eläinajokortin. Nykytilanteessa kuka tahansa voi marssia joko yksityisen kasvattajan tai eläinkaupan myyjän luo ja ostaa itselleen lemmikin, eikä kukaan kysele perään. Tarkemmin säännelty lemmikinhankinta parantaisi merkittävästi eläinten asemaa yhdessä muiden eläinten oikeuksia turvaavien lakien kanssa.

On surullista ja turhauttavaa seurata sivusta eläinten huonoa omistajuutta, vaikka se ei suoranaisia eläinrääkkäyksen piirteitä täyttäisikään. Toisaalta omasta mielestäni on eläinrääkkäystä omistaa koira, jota ei ulkoiluta riittävästi tai pitää kissaa liian ahtaassa asunnossa aina sisällä. On myös mielestäni tuomittavaa hankkia häkkieläin, esimerkiksi hamsteri, vain koska lapset sitä halusivat, mutteivat viitsi hoitaa. Aikuinen sitten velvollisuudentunnossaan ruokkii lemmikin ja siivoaa sen häkin, mutta kukaan ei kiinnitä lemmikkiin huomiota tai osoita sille hellyyttä. Lemmikin hankinta, oli kyseessä kuinka pieni eläin hyvänsä, on suuri askel, jota ei tule ottaa harkitsematta.

Olen viime aikoina nähnyt usein kaupungilla perheenäitejä isojen koirien kanssa, äiti työntää lastenvaunuja ja koira lönköttelee vierellä. En tietenkään voi tietää, miten asiat ovat tämän tilanteen ulkopuolella, mutta mikäli koiraa ei kukaan muulla tavalla juoksuta, ei noin isoa koiraa tulisi edes kotiin ottaa. Koira on mainio keino innostaa itseään liikkumaan lisää, mutta ainut keino urheiluinnon herättäjäksi se ei voi olla, tulee aina ottaa huomioon koiraa ottaessa, että se pitää jaksaa viedä joka päivä vähintään kolme kertaa ulos ja ainakin yksi ulkoilutuskerroista pitää olla pitkä lenkki, joka sisältää myös juoksua. Mitä isompi koira, sitä pitempi lenkki. Ja ulkoilla täytyy satoi tai paistoi.

Koiraa tai muutakaan lemmikkiä ei myöskään saa jättää kotiin yksikseen (tai edes toisen eläinkaverin kanssa) kovin moneksi tunniksi. Mielestäni jo normaali työpäivä, 8 tuntia, on liian pitkä aika lemmikin olla yksin. Jos asut yksin ja käyt töissä, täytyisi sinun joko viedä lemmikkisi hoitoon päiväksi tai pyytää jotakuta sukulaista tai ystävää käymään katsomassa lemmikkiä esim. 4 tuntia töihin lähtösi jälkeen. Mikäli lemmikki asuu perheessä, kaikilla on vastuu huolehtia siitä ja yhdessä on sovittava, kuka viettää milloinkin aikaa lemmikin kanssa ettei se joutuisi olemaan yksin. Työssäkäyvän pariskunnan tulee sovittaa menonsa siten, että lemmikki ei joudu olemaan liian kauan yksin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ei lemmikkiä tule hankkia. Lemmikki ei ole mikään ihmisen lelu, jonka kanssa vietetään aikaa silloin kun se sattuu itselle sopimaan.

Lemmikkiä tulee myös osata ruokkia riittävästi, muttei liikaa. Jokaisen lemmikin ruokavalio tulee kostaa sille sopivista raaka-aineista terveellisesti, kaikki ravintoainetarpeet täyttäen. Tavallinen, asioihin perehtymätön ihminen ei osaa koiraa ruokkia pelkällä kotiruoalla riittävän monipuolisesti, eikä lihavan kissan dieetille laittamisessa ole muita ongelmia kuin omistajan asenteet. Jatkuvasti herkkuja jakelemalla teet karhunpalveluksen lemmikillesi, ylipaino aiheuttaa samanlaisia ongelmia eläimillä kuin meillä ihmisilläkin. On myös tärkeää tietää eläinten erityisominaisuuksista ruokintaa suunniteltaessa, tiesitkö esimerkiksi, että hamsterille tulee syöttää lihaa? On tärkeää perehtyä lemmikkioppaisiin, vaikka kuvittelisikin tietävänsä riittävästi eläimen ruokinnasta.

Jokaiselle eläimelle tulee tarjota riittävästi elintilaa, asui se sitten kotona vapaana, häkissä tai akvaariossa. Tilasuosituksetkin ovat usein alimitoitettuja, usein suuremmasta elintilasta on enemmän hyötyä kuin haittaa (täytyy kuitenkin tutustua lajioppaisiin, sillä esim. gerbiilien laumahenki kärsii liian suuresta elintilasta). Liian ahtaat tilat aiheuttavat lemmikissä häiriökäyttäytymistä ja jopa mielenterveysongelmia. Lemmikin kotona tulee olla myös riittävästi juuri oman lemmikin tarpeisiin sopivia virikkeitä, nämä mahdollistavat onnellisen elämän myös omistajan poissaollessa. Erilaiset piilotetut herkut ja muut mielenkiintoiset esineet tarjoavat puuhaa ja mielekkyyttä lemmikin elämään, touhukkaan eläimen puuhia on myös omistajan mukava seurata.

Lemmikki, erityisesti koira tai kissa, tulee myös kouluttaa jo varhaisessa vaiheessa. Tottelevainen eläin sopeutuu paremmin laumaan, jonka sen omistajaperhe muodostaa, eikä sen myöhemminkään tarvitse kapinoida. Hyvin koulutettu lemmikki on myös onnellinen, kun sen elämässä on selkeät rajat ja säännöt. Tottelevainen lemmikki on omistajan ylpeys ja ilo. Jos et osaa itse kouluttaa lemmikkiäsi, ota yhteyttä alan ammattilaisiin.

Lemmikkiajokortin suorittaminen vähentäisi tietämättömyydestä johtuvia väärinkäytöksiä ja myös lisäisi omistajien varmuutta oman lemmikkinsä hoidossa. Lemmikin ei tulisikaan olla jokaisen halukkaan oikeus vaan ensin tulisi osoittaa kykynsä ja mahdollisuutensa huolehtia eläimestä sen vaatimalla tavalla. Lemmikistä on valtavan paljon iloa omistajalleen, se on monelle paras ystävä. Varmasti jokainen rakastava lemmikinomistaja mielellään osoittaisi muillekin virallisesti osaavansa huolehtia tärkeästä ystävästään suorittamalla eläinajokortin.

1 kommentti »

Kokous Torniossa KE 23.6.2010

Kalenteri – 14. kesäkuuta 2010

23.06.2010
18:00to20:00

Lapin vihreät ry.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous
Aika: KE 23.6.10 klo 18-
Paikka: Tornion kerhoravintolan kabinetissa. os. Puutarhankatu 9.

Tilaisuuteen järjestetään kimppakyyti Roi-Tornio-Roi välillä. Ilmoittautumiset
kyytiin MA 21.6 klo 9:00 mennessä reija.eerola (a)vihreat.fi tai puhelimella/tekstiviestillä 0451383991. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mistä haluat kyytiin.

Jos haluat yhdistyksesi kokousedustajaksi, ota yhteys yhdistyksesi
puheenjohtajaan.

TERVETULOA!

Ei kommentteja »

Vihreät Sodankylässä LA 19.6.2010

Kalenteri – 14. kesäkuuta 2010

19.06.2010
12:00to14:30

Sodankyläläisten vihertävien ja Lapin vihreiden tapaaminen.

Aika: LA 19.6.2010 klo 12-14:30

Paikka: Hotelli Karhun kokoustila.

Paikalla on Lapin vihreiden hallituksen jäseniä.

Myös muut lappilaiset vihreät ovat tervetulleita mukaan tapaamaan sodankyläläisiä.  Sodankylään järjestetään kimppakyyti Torniosta, Kemistä ja Rovaniemeltä. Ilmoittautumiset kimppakyytiin  TO 17.6,.2010 klo 16:00 mennessä toiminnanjohtajalle sähköpostilla reija.eerola(a)vihreat.fi tai puhelimiste/tekstiviestillä 045-1383991.

Tapaamisen yhteydessä järjestetään hallituksen kokous.  Sodankylän elokuvajuhlat eli Midnight Sun Film Festival järjestetään 16.-20.6.2010.

Ei kommentteja »

Pekka Oinonen jne.: Kalastajat vastustavat Simon ydinvoimahanketta

Blogi – 14. kesäkuuta 2010

Tornio 3.6.2010

Asia: Kalastajat vastustavat Simon ydinvoimahanketta

Jakelu: Talous- ja ympäristövaliokunta ja eduskuntaryhmät

”Kahta ei voi saada: Sekä luonnonlohi- ja taimen kantoja että ydinvoimalaa Perämerelle.”

Äärimmäisen uhanalainen meritaimen ja Simon ydinvoimalasuunnitelma

Suomessa ja Perämerellä uhanalaisin kalalaji on Torniojoen meritaimen, joka viettää suurimman osan nuoruus -ja aikuisvaiheestaan Perämerellä1. Helmikuussa 2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) nosti suomalaiset meritaimenkannat äärimmäisen uhanalaiseksi. Noin 50:stä alkuperäisestä meritaimenkannasta on jäljellä vain seitsemän (7) luonnonmukaisesti lisääntyvää kantaa, yhdet tärkeimmistä Perämereen laskevissa joissa! Meritaimenistukkaiden henkiinjääminen on erittäin huonolla tolalla, eli istutuksin ja kalanviljelytoimenpitein ei tervettä populaatiota voida pelastaa, korvata eikä kompensoida. Koska lohikalojen viljelykannat ovat erittäin huonosti menestyviä Perämeren, ja koko Itämeren alueella, on erilaisten luonnossa lisääntyvien lajien ja kantojen sisältämä geeniperimä elintärkeä ekosysteemin kannalta. Näistä tärkein on lukumääränsä ja monimuotoisuutensa puolesta Tornionjoen vesistön meritaimen. Meritaimensmoltteja vaeltaa vuosittain mereen arviolta 10 000 yksilöä, mikä on vain 1% !!! mereen vaeltavien lohismolttien määrästä. Meritaimenen nuorten yksilöiden ja niiden ravinnoksi käyttämien pienpoikasten; piikkikalat, muikku, ahven,siika, jne. ja muiden eliölajien; eläinplankton,katkat, simpukat ja kotilot tuhoutuminen on ravintoeliöstön ja koko alueen ekosysteemin kannalta potentiaalinen katastrofi. Karsikkoniemen, alueelle suunniteltu uraanivoimala on uhka myös monille muille Perämeren kalalajille ja Torniojoen luonnonlohikannoille, lisäksi se tulee pilaamaan ja saastuttamaan vielä puhtaan Perämeren. Siksi kalastajat vastustavat Perämerelle suunniteltuja ydinvoimahankkeita.

Perustelut

Simon ja Kemin Karsikkoniemeen suunnitteilla olevan Fennovoiman ydinvoimalan lämpösaastekuormaa ei ole esitetty julkisuudessa riittävästi ympäristöön vaikuttavana tekijänä Kuitenkin jo Perämeren kaltaisella karulla, herkällä rannikkovesialueella, jo v. 2002 käynnistyneessä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa tutkittiin kaikki Suomen rannikkovedet pohjan- ja Suomenlahdella sekä Perämerellä. Tässä vuonna 2006 valmistuneessa tutkimusraportissa Perämeren pohjukka on todettu erittäin rehevöitymisherkäksi alueeksi. Ja useiden tutkimuksien ydinvoiman lämpöjätevedet siis voimistavat rehevöitymistä kesäkuukausien aikana, tuhoavat vesielimistöjä ja kalakantoja.2 Ympäristöministeriön selvityksessä todettiin myös että Perämeren nitraattipitoisuudet ovat selvästi korkeammat kuin Suomenlahdella (Loviisa) ja Selkämerellä (Olkiluoto) ja fosfaattipitoisuudet samaa tasoa Selkämeren kanssa, joka on kuitenkin Perämerta selkeästi syvempi merialue. Selkämerellä ja Suomenlahdella on todettu voimakasta rehevöitymistä ydinvoimaloiden lämpöjätevesien alueella3.

Ydinvoimalan läpi ns. kerran läpi kierrolla kulkeva meriveden käyttömäärä on Fennovoiman konsultilla tekemän YVA selvityksen 50-90m³ sekunnissa (eri reaktorityypeillä jopa suurempi), joka on kaksi tai kolminkertainen Simojoen keskivirtaamaan verrattuna (n. 36 m3 s.). Prosessin läpi kulkiessaan merivesi nopeasti lämpenee VTT:n tutkimuksien 10-14 C astetta lähtölämpötilaan verrattuna, siten ulostuleva merivesi on kesäaikaan jopa 24-35 C asteista. Kylmän veden kaloille; mm. meritaimenelle, lohelle, siialle ja maivalle +23 C veden lämpötila on haitallinen, jopa kuolemaksi, koska ne eivät enää saa happea. Täten kesäaikaan, kylmän veden kalat, jalokalat, joutuvat siirtymään muualle, mikä on erityinen ongelma Karsikkoniemen ja Perämeren merialueella, joka on pääsääntöisesti matala pohjukka, jossa vaelluskalat perinteisesti vaeltavat rantoja myöten, myös Karsikkoniemessä4. Nyt tälle syönnös- (smoltit) ja kutuvaelluksen keskeiselle rantareitille on suunnitteilla jättimäinen meriveden lämmittäjä ja kuolleen veden tekijä. IAEA:n tutkimuksien mukaan ydinvoimalan läpi kulkeva merivesi tuhoutuu 95% eliöistä mm. planktonista ja saastuu radioaktiviisilla ja myrkyllisillä pienhiukkasilla radionuklideilla. Täten jatkuvalla syötöllä Perämerelle tuotettaisiin kuollutta ja saastunutta merivettä, joka STUK:in Iluksen (2009) mukaan on mm. Loviisan alueella aiheuttanut pohjaekosysteemin tuhon ja kuoleman. Tämä vaikuttaa myös merialueen kalakantoihin ja eri kalalajien selviytymiseen ja uhanalaisten vaelluskalojen syönnösolosuhteisiin mm. uhanalaisen Torniojoen meritaimen osalta.

Ydinvoimalan suuri jäähdytysveden tarve( 4,3 M-7,8 M m³/vrk ) vedenottoon tuhoaa vuosittain miljoonia kalanpoikasia ja muuta ravintoeliöstöä, ja mm. New Yorkin osavaltion ympäristöviranomainen on huhtikuussa 2010 evännyt sikäläisen Indian Pointin ydinvoimalan 20 vuoden jatkoluvan, koska ko. Energiayhtiön voimalayksiköiden vedenotto ja -käyttö ei viranomaisen mukaan voi turvata ekosysteemin kala- ja eliölajeja uusista suodatusmenetelmistä huolimatta. Mm. uhanalainen lyhytnokkasampi on kärsinyt suuresti. IAEA:n jo 1974 valmistuneessa kokoelma tutkimusraportissa todettiin, että jos ”ydinvoiman renessanssi” aiotaan toteuttaa suunnitellusti tulee se pohjautua suljettuun vesikiertoon5. Tätä ei ole toteutettu, koska se tulisi energayhtiöiden näkökulmasta liian kalliiksi. IAEA:n useissa raporteissa todetaan, kuinka eri kalakannat ja kylmän meriveden vaelluskannat ovat kärsineet ydinvoimaloiden imuputkista ja lämpösaasteista. Erityisen ongelmallisia nämä ovat olleet kylmän veden jalokalakannoille. Tutkimustietoa siis on, ettei ydinvoimalat sovellu vaelluskalajokien suihin, kuten Simon Karsikkoniemeen tai Pyhäjoen Hanhikivelle, jonka vierttä myös Perämeren luonnonlohijokien vaelluskalat kulkevat.
Perämeren pohjassa on liettymisen seurauksena paksuja ravinne- ja raskasmetallikertymiä, jotka lähtevät liikkeelle ydinvoimalan jäähdytyskierron suuren vesimäärän johdosta (4,3 M – 7,8 M m³/vrk). Ydinvoimalan käyttämän lämpimän lauhdeveden sisältämä typpikuorma on ympäristövaikutuksiltaan jätetty vaille huomiota. Mm. Ympäristökeskuksen raporteissa on todettu, että vaikka metsistä, maataloudesta ja asutuksesta peräisin oleva fosforikuorma on melkoinen, rehevöitymistä rajoittaa veden alhainen suhteellinen typpipitoisuus. Lämpöjätevedet ympärivuotisesti muuttavat lämpöenergia- ja typpiravinnepäästöillään vesiekosysteemin tilaa matalissa rannikkovesissä. Tulo- ja poistovesiputkista aiheutuvat uudenlaiset vedenvirtaukset saavat pohjan lietteet ja siten myös kerrostuneet ravinteet ja myös sedimentteihin varastoituneet myrkylliset aineet liikkeelle. Tilanne on hiukan sama kuin Vuosaaren satamahankkeessa, vain sillä erolla, että riskit eliöstölle ovat huomattavasti suuremmat. Ydinvoimalarakentaminen ja sen käyttöönotto tulee erittäin todennäköisesti muuttamaan RKTL:n uhanalaiseksi määritellyt Torniojoen meritaimenen eri elinvaiheille tärkeiden Perämeren matalien rannikkovesibiotooppien tilaa. Lämpimän veden vaikutusta ravintoeläimistöön ei ole arvioitu, ei myöskään kerrannaisvaikutuksia, jotka tulevat esiin vuosien ja vuosikymmenten kuluttua mm. kilpailevan lajiston lisääntyessä ja vedenlaadun muuttuessa. Edessä olevan ilmaston lämpenemisen ja ydinvoimatuotannon suuren hukkalämmön, lämpöjätevesien, yhteisvaikutusta ei ole arvioitu.
Yhteenvetona toteamme, että haavoittuvaiselle Perämerelle, Suomen viimeisten meritaimen- ja luonnonlohijokien äärelle ei yksinkertaisesti sovellu ydinvoimala ja siksi vastustamme hankkeita vaelluskalakantojen edun nimissä.

Kunnioittavasti,

Tornion-Muonionjokiseuran hallituksen jäsenet

Pekka Oinonen                       Seppo Frantti

iktyonomi                               puh.joht.,Tornion Kalamiehet RY

Ei kommentteja »

Tuula Sykkö: Kansanedustajan päätös vaikuttaa 100 000 vuotta!

Blogi – 14. kesäkuuta 2010

Ydinvoima kuuluu historiaan.
Enemmistö kansasta haluaa uusiutuvaa energiaa Suomeen.
Kansanedustajat vastuussa ydinvoimaloista ja niiden riskeistä 100 000 vuoden päähän.

Jos Simon ydinvoimalahanke toteutuu, viiden kilometrin suojavyöhykkeellä asuu vakinaisesti noin 3200 kemiläistä, ja siksi pitäisi puhua ennemmin Kemin kuin Simon ydinvoimalasta. Kuten tunnettua ydinvoimalahanketta ajaa Fennovoima, jonka suurin yksittäinen osakas on E.ON. Saksalainen energiajättiyhtiö E.ON investoisi mielellään Pohjois-Suomessa tuotettavaan ydinenergiaan, koska se ei ole sallittua Saksassa.

Itämeri on maailman radioaktiivisin meri, sen sedimenteistä on löydetty 50-kertainen määrä Cesium 137 isotooppia verrattuna Irlannin mereen esim. Sellafieldin ydinvoimalan edustalla. Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutusten selittämisessä ja arvioinnissa on saatu aikaan läpimurto, totesi professori Chris Bowlby esitellessään ECRR2010-raporttia Helsingin Sosiaalifoorumissa huhtikuun lopussa. Altistuminen syöpätauteihin on todettu nousseen merkittävästi sillä väestönosalla, joka asui kilometrin päässä rannikosta. Itämeren radioaktiivisuuden ovat aiheuttaneet ydinkokeet, Tshernobylin onnettomuus ja Itämeren rannikon ydinvoimaloiden jatkuvat päästöt.

Sopiiko ydinvoimala Karsikon kalasatamaan eli Kemin ja Simon kuntien rajalle?

Lähistöllä on luonnonsuojelukohteita. Karsikon kalasataman edustalla meriveden syvyys 1-5 metriä. Ydinvoimalaan imetään merivettä juoksutettavaksi melkoisella vauhdilla eli 90 kuutiota sekunnissa, mikä merkitsee merkitsee meriveden lämpenemistä ja sen myötä peruuttamattomia kalakantojen menetyksiä Simo-,Kemi-, Tornionjoen lisäksi Kalixjoelle. STUK:n tutkimuksenkin mukaan lauhdeveden lämpövaikutukset rehevöittävät vesiä. Lämpövaikutus merkitsisi kesällä, jos voimalaan sisäänimetty merivesi on +20 asteista, ulos tulee vähintäänkin +28 asteista vettä, Ruotsin Itämeren rannikolla Oskarshamnissa merivesi on noin +35-asteista kesäisin.

Toisin kuin Simossa, jossa kunnanvaltuutetut kannattavat, Kemissä ei ole ehdotonta yksimielisyyttä ydinvoimalan tukemiseksi. Kemin kaupunginhallituksen päätös kesäkuussa 2009 oli kielteinen ja Kemin kaupunginvaltuustossa äänet menivät melkein tasan eli ydinvoimalan kannattajia 22 ja ydinvoimalaan kielteisesti suhtautuvia 2i kaupunginvaltuutettua – kaikista puolueista.

Kemissä esiteltiin kaupungin ydinvoimaosakaava viime tiistaina; Lapin maakunnan ydinvoimakaava sai lainvoiman maaliskuussa 2010. Lapin liitto pyrkii saamaan ydinvoimalan/Lappiin. Samoin Kemi-Tornio -alueen kehittämiskeskus, jonka hanketta Lapin liitto rahoitti 100 000 eurolla. Tuon hankkeen perusajatus on luoda ydinvoimalalle tarpeellisia tuki- yms palveluja jne. Tiistaina 8.6. klo 17 hanke järjestää keskustelutilaisuuden Kemin kulttuurikeskuksessa.

Rakentaminen vaatii korkeaa erikoisosaamista ja ratkaisematon on ydinpolttoaineen loppusijoitus, jota USAssakaan ei ole onnistuttu lukuisista yrityksistä huolimatta. Karkea tsoukki lienee ehdotus, että ydinvoimalakunta on ydinjätteen loppusijoituspaikka.

Vuonna 2001 Suomen säteilyturvakeskus ohjeisti ydinvoimalan sijoittamisen ehdoksi, ettei ydinvoimalan laitosalueelta viiden kilometrin suojavyöhykkeellä vakinaisesti asuvien määrä saa ylittää 200 henkilöä. Kuitenkin Kemissä ja Simossa viiden kilometrin suojavyöhykkeellä asuu 3200 henkilöä. Onko niin, että STUKin mukaan eteläsuomalaiset olisivat olleet 16-kertaisesti pohjoissuomalaisia arvokkaampia, vaikka maassa vallitsee yhdenvertaisuuslaki.

Toinen laki, jonka suhteen on selkeää eriarvoisuutta, on ydinvastuulaki. Ydinvastuulaissa on rajoitettu ydinlaitoksen ja ydinmateriaalia käsittelevän toimijan vahinkovastuu 700 miljoonaan euroon, ja valtio vastaa 1 500 miljoonaan euroon asti vahingoista. Ydinvastuulaissa on rajattu ydinvahinkojen vastuuaika korkeintaan 30 vuoteen, vaikka ydinjätteet ovat haitallisen radioaktiivisia tuhansia vuosia. Ydinvastuulaki hyväksyttiin eduskunnassa 2005 ja se on vahvistettu myös presidentin allekirjoituksella, mutta sitä ei ole saatettu voimaan hallituksen asetuksella.

Sopii ihmetellä, miksi ei vieläkään ydinvoimalalaitoksen laitetoimittajalle aseteta kokonaisvastuuta vahingon sattuessa?.Elinkeinoministeri Pekkarinen on avainasemassa, jotta ydinvastuulaki saatetaan voimaan kansallisesti kuten esimerkiksi Saksassa on tehty.

Tuula Sykkö, KEMI

Ei kommentteja »

Mervi Tuohimaa: Puoluekokouksesta

Blogi – 2. kesäkuuta 2010

Tänä vuonna olimme puoluekokoustamassa Turussa. Paikka alkoi käydä hiukan ahtaaksi, kun puoluekokousedustajien määrä on kasvanut. Tämä on hyvä asia! Se merkitsee sitä, että Vihreiden jäsenmäärä on kasvanut. On aivan mahtavaa, kun yhä useampi ihminen uskaltaa/haluaa/viitsii, kuka milläkin motiivilla, liittyä Vihreään toimintaan mukaan! Olette kaikki lämpimästi tervetulleita! Olisi hienoa, jos saisimme mukaamme myös aktiivisia ihmisiä, sellaisia, jotka innostuvat toiminnasta ja haluavat tehdä vaikkapa vaalityötä. Niin, eduskuntavaalit ovat jälleen ensi vuonna. Lapin Vihreät julkistavat eduskuntavaaliehdokkaat viimeistään ensi syksynä. Varmasti jokainen ehdokas olisi erittäin kiitollinen hyvästä tukiryhmästä!

Puoluekokous oli jälleen kerran, kuten aina, loistava tilaisuus. On hienoa nähdä satoja Vihreitä ihmisiä! Loistavaa olla samankaltaisesti ajattelevien ihmisten seurassa. On hyvä kuulla monenlaisia mielipiteitä asioista ja huomata joskus häpeäksekseen, että itsekin on ajatellut jotain asiaa kovin yksisilmäisesti. Onneksi mielipidettä voi muokata ja myös muuttaa. Aina kun jostakin oppii uutta, on oltava valmis vastaanottamaan lisää tietoa. Ja oltava myös valmis ottamaan asioista lisää selvää. Oppia ikä kaikki!

Yksi hyvä syy kuulua Vihreisiin ja olla aktiivinen on se, että silloin on myös mahdollisuus osallistua puoluekokoukseen oman paikallisyhdistyksensä edustajana. Se tuo mielekkyyttä puolueeseen kuulumiseen. Siellä voi solmia suhteita eri puolilla Suomea asuviin Vihreisiin. Ja siellä kuulee uusia asioita ja saa uusia näkökulmia.

Hyvää kesän alkua kaikille!

Mervi

Ei kommentteja »

Lapin vihreät on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu sisään